OULU. Syksy 2007. Edelliskeväänä liigamestaruutta juhlinut Kärpät teki rohkean liikkeen, kun se palkkasi riveihinsä Jere Karalahden.
Kohuhahmona tutuksi tullut Karalahti oli saanut potkut HIFK:sta erinäköisten sekoilujen jälkeen.
Oulussa hänelle asetettiin tiukat rajat. Karalahti sitoutui muun muassa päihteettömyyteen ja häntä testattiin tiuhaan tahtiin NHL:stä tutun mallin mukaan.
– Olihan se kieltämättä yllätys, kun hän tuli tänne. Olimme kuitenkin hajulla siitä, minkälainen tausta hänellä oli ollut. Saimme kuulla ne reunaehdot, jotka oli sovittu Kärppiin tulon yhteydessä. Annoimme sitten hänelle aidon mahdollisuuden täällä Oulussa, samana syksynä Kärppien kapteeniksi nimitetty Ilkka Mikkola muistelee SuomiKiekko-sivustolle.
Aiemmin tässä kuussa ilmestyneessä elämäkerrassaan Jere (Aki Linnanahde, WSOY) Karalahti muisteli lämmöllä Oulun-aikojaan.
Mikkolan mukaan tuntemukset olivat molemminpuolisia.
– Kaikki sujui hyvin. Voimassa oli selkeät säännöt, joiden mukaan elettiin.
– Lopulta ilmi tuli kuitenkin sellaisia asioita, jotka vaikuttivat hänen Kärppä-uransa loppumiseen, Mikkola viittaa dramaattiseen käänteeseen.
6.11.2007 Oulun poliisi kävi hakemassa Karalahden haltuunsa Kärppien jääharjoitusten keskeltä.
– Maajoukkuetauko oli alkamassa ja meillä oli poikkeuksellisesti maanantaina peli Tampereella. Sitten tuli tiistai, jolloin meillä oli vapaaehtoiset harjoitukset – mikäli oikein muistan, Mikkola palaa Karalahden pidätyspäivään.
– Kaikki eivät olleet jäällä, enkä ollut itsekään siellä. Yhtäkkiä tuli viesti, että nyt pitää kokoontua hallille.
– ”Vakava tapaus”, nykyään Kärppien toimistolla työskentelevä Mikkola muistelee viestin aihetta.
Paikalle saapunut Kärppien hallitus informoi pelaajia siitä, että Karalahti oli vakavien rikosepäilyjen kohteena.
– Se oli aika tiukka paikka koko joukkueelle. Aika hämmentävä kokemus, Mikkola myöntää.
Ele ja tavat
Karalahti kiikutettiin tutkintavankeuteen ja lopulta hänen sopimuksensa purettiin.
Kärppien pelaajat päättivät kuitenkin tehdä varsin hilpeän eleen Karalahdelle.
Oululaisseuran toimitusjohtaja Juha Junno lähti tapaamaan Karalahtea seuran asianajajan kanssa. Junno vei Karalahdelle vankilaan Pako-sarjan DVD:n, joka oli lahja joukkueelta.
Pako-sarjassa (Prison break) teemana on vankilasta pakeneminen.
– En tiedä, oliko se hyvä vai huono läppä, Mikkola naurahtaa.
– Tiesimme, että Jere on huumorintajuinen jätkä. Ajattelimme niin, että hän tarvitsee tukea sinne. Tuo oli meidän ratkaisumme siinä tilanteessa.
– Sen eleen piti olla sisäinen juttu, eikä sen pitänyt levitä minnekään. Tiettyjä kiertoreittejä pitkin se päätyi kuitenkin julkisuuteen. Vaikka emme sitä mitenkään halunneet, Mikkola painottaa.
Mikkolan mukaan Karalahti oli ikään kuin projektitapaus pohjoisessa.
– Silloin kun hän tuli Ouluun, hän oli ihan surkeassa kunnossa. Hänet hankittiin tänne sillä ajatuksella, että hän olisi ollut keväällä parhaassa iskussa. Se nyt jäi vähän kesken, Mikkola taustoittaa.
– Hän hoiti kuitenkin kaiken hienosti ja suunnitelmien mukaisesti.
Mikkola itse tunsi Karalahden jo yhteisiltä maajoukkueajoilta.
– Persoonana hän on iloinen jätkä, mutta toki hänellä on ollut ne omat juttunsa siellä taustalla. Oulun aika meni täysin puhtaissa merkeissä.
– Toki olen nähnyt vähän muutakin. Pitää kuitenkin sanoa, että silloin kun hän oli samaan aikaan maajoukkueen mukana, ei hän siellä vetänyt mitään ”Pietareita”, Mikkola viittaa vuoden 2000 MM-kisoihin.
Elämäkerrassaan Karalahti kävi läpi Pietarin kisojen tapahtumia. Illat olivat menneet niin pahasti viihteellä, että Leijonien silloinen päävalmentaja Hannu Aravirta joutui selittelemään ties mitä medialle.
– Yhteisinä aikoina hän saattoi ottaa oluen pelien jälkeen, mutta se nyt lähinnä herätti hilpeyttä, Mikkola puhuu omista kokemuksistaan.
Julkisuudessa on riittänyt keskustelua siitä, millaisia tapoja kiekkopiireissä on ollut vuosien aikana. Mikkolan mukaan Karalahden ja Marko Jantusen esimerkit ovat kuitenkin poikkeustapauksia.
– Ehkä ennen vanhaan tuollaista tyyliä on ollut vähän enemmän. En tiedä kuuluivatko ne tavat vähän siihen juttuun.
– Kaikkien yksityiselämän sisälle ei voi mennä, mutta en usko, että nykypäivänä on mitään tuollaista. Toki aina on poikkeuksia, Mikkola pyörittelee.
Ilari Savonen, Oulu
Twitter: @ilarisavonen
