Aiemmin tänään julkistetun suunnitelman mukaan Turun ratapiha- ja asema-alueelle aletaan vuonna 2020 rakentaa uutta elämys- ja tapahtumakeskusta. Alueelle tulee muun muassa noin 10000 katsojaa vetävä monitoimiareena, johon Turun Palloseura siirtyy pelaamaan jääkiekon Liiga-ottelunsa. Parhaassa tapauksessa tämä tapahtuu jo vuonna 2022.

– Rakentamisen kokonaisaika on kahdesta kahteen ja puoleen vuotta. Valmista tulee useassa vaiheessa. Monitoimiareena ja sen ympäristö voi olla valmiina jo vuoden 2022 alkupuolella, muut vaiheet vuoden 2023 aikana, Turku Ratapiha -hankejohtaja Ilkka Kilpimaa kertoo suomikiekko.comille.

Kilpimaan mukaan moni asia puhuu hankkeen nopean valmistumisen puolesta.

– Rakennushankkeisiin vaikuttaa aina moni asia, kuten kaavoitus ja kaupungin päätöksenteko. Tässä projektissa kaavoitukselle on varattu hyvä aika, noin kaksi vuotta. Turussa kaikki tuntuvat olevan niin vahvasti hankkeen takana, että se auttaa näitä usein kinkkisiä asemakaava- ynnä muita vaiheita.

– Rakentamisen kannalta tässä projektissa ei ole erityisen haastavia vaiheita esimerkiksi Tampereen projektiin verrattuna. Tämä rakennetaan kokonaisuudessaan olemassa olevan maaperän päälle, eikä tarvitse tehdä erillisiä kansirakennelmia. Turun rautatieaseman kyljessä on seitsemän hehtaaria rakentamatonta maata, eli projekti on helppo käynnistää, kun infran tekemiseen ei mene sellaista aikaa kuin vaikka Tampereella, Kilpimaa kertoo.

Hankkeen etenemistä tuskin haittaa, että yksi sen keulakuvista on turkulaisten rakastama jääkiekkolegenda Saku Koivu.

– Mutta ei Saku tässä pelkkänä keulakuvana tai kasvoina ole mukana. Hän on yksi hankkeen viidestä omistajasta, eli hän on merkittävässä roolissa. Ja Sakuhan on TPS:n kehitysjohtaja, jonka toimenkuvaan kuuluu olosuhteiden kehittäminen. Tämä jos mikä on erinomainen startti sille työlle, Kilpimaa huomauttaa.

Turkuhallista monen lajin peli- ja harjoitusareena?

Hankkeen omistajiin kuuluvat myös Supercell-miljonäärit Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja sekä Oy HIFK-Hockey Ab:n hallituksen puheenjohtaja Timo Everi. Tämä on mukana puuhaamassa myös Helsinki Gardenia, ja Kilpimaan mukaan Everin mukanaolo myös Turun hankkeessa on loogista.

– Itse olen Helsingin hankkeessa Timon oikeana ja vasempana kätenä. Olen myös Jyväskylän Hippos 2020 -hankkeen projektinvetäjä. Olemme suunnitelleet Helsingin konseptia niin pitkään, että siitä on ollut helppo lähteä jalostamaan näitä muita projekteja. Timolla on konseptin kokonaissuunnittelussa vahva rooli, Kilpimaa kertoo.
Kilpimaan mukaan uusien areenahankkeiden taustalla on selkeä tavoite.

– Tavoitteenamme on rakentaa olosuhteita, joissa suomalaiset seurat voisivat nousta Euroopan suurseuroiksi. HIFK:lla ja TPS:llä on siihen erinomaiset lähtökohdat kaupunkien koon ansiosta, ja Jyväskylällä on hyvät mahdollisuudet tulla siinä imussa, Kilpimaa näkee.

Turkulaisia, ja miksei muitakin urheiluihmisiä on askarruttanut Artukaisissa sijaitsevan Turkuhallin kohtalo. Kilpimaan mukaan suunnitelmat Turkuhallin uusiokäytöstä ovat pitkällä.

– Turkuhallin hyvä puoli on, että se on hyvässä peruskunnossa, vahvarakenteinen ja muodoltaan hyvä eli korkea. Halliin voisi rakentaa esimerkiksi välipohjan. Silloin alaosaan jäisi areena 3000–4000 hengen katsomoineen, ja yläosaan saisi paikat monelle eri sisäpalloilulajille. Eli samassa hallissa pystyisi pelaamaan melko suurellekin yleisölle ja harrastamaan monia lajeja. Tällainen suunnitelma on esitetty kaupunginhallitukselle, Kilpimaa kertoo.

Aiheet Artikkelit Haastattelut Koivu Saku Liiga Pääuutiset TPS