Jere Lehtinen Markkasen piinapenkissä: ”AHL-pelaajiakin tarkkailtava MM-paikkojen suhteen loppuun asti”

Leijonien GM Jere Lehtinen kävi hiljattain tekemässä AHL:ään keskittyvän pelaajatarkkailumatkan Pohjois-Amerikassa. Tehdyn kierroksen perusteella Lehtinen on tyytyväinen sinivalkoisten nuorten rooleihin ja panoksiin Bussiliigassa. SuomiKiekko-sivusto tapasi Lehtisen ja juttutuokion pääaihe oli tällä kertaa hieman himmeämmissä valoissa pelattu liiga. Mikä oli AHL-kierroksesi anti? Anti oli hyvä. Tuli paljon lento- ja tiemaileja, mutta kyllä kannatti. Näin viisi AHL-peliä ja yhdeksän suomalaista. Kaksi suomalaista oli nostettu juuri edellisinä iltoina NHL:ään, mikä oli minulle huono homma, mutta kokonaiskuvassa totta kai hyvä asia. Soitin vain kavereille, että olisin ollut tulossa katsomaan teitä. Parempi näin. Nyt tietää, että he olivat pelanneet hyvin. Ketkä jäivät näkemättä? Teuvo Teräväinen ja Miikka Salomäki. Se ei kuitenkaan haitannut paljoa, sillä muitakin pelaajia oli niissä peleissä. [nosto tasoitus=”oikea”]Oli hyvä nähdä se, että kaverimme pelaavat isoissa rooleissa ja taso on hyvä.[/nosto] Oli hyvä nähdä AHL:ää, sillä en ollut nähnyt AHL-pelejä vähään aikaan. Muutama peli ei ollut kovin hyvä, mutta tärkeintä oli nähdä, miten pelaajat pelaavat. Tämä oli tärkeää myös tulevaisuutta ajatellen, vaikka nämä pelaajat eivät olisikaan maajoukkuekuvioissa tällä kaudella. He ovat kaikki nuoria, mikä täytyy aina muistaa. He ovat alkutaipaleella, ja on hyvä nähdä, missä he menevät nyt. Taistelevatko AHL-miehetkin MM-paikoista? Siellä on pelaajia, joita täytyy tarkkailla loppuun asti. Meidän pelaajamme ovat kuitenkin hyvissä joukkueissa, ja AHL:n runkosarja loppuu vasta huhtikuun 19. päivä. Kun sen jälkeen pelaa ensimmäisen play off –kierroksen, on se kortti sitten aikalailla ohi. Mutta kuten viime vuonna näimme, ei koskaan tiedä, miten tilanteet menevät. Jos tulee paljon loukkaantumisia pelaajille, joiden on ajateltu menevän heidän ohitseen, niin tilanteet muuttuvat. Isossa kuvassa näen nämä kaverit meidän tulevaisuudeksemme. He ovat vielä nuoria, ja jotkin ovat pelanneet maajoukkueessa muutaman pelin ja jotkin eivät ole pelanneet lainkaan. Pääasia oli nähdä, että he pelaavat hyvällä tasolla.

”Onko pahoja paikkoja enää?

Miikka Salomäki tuli viime keväänä Minskin MM-jäille AHL-miehenä, mutta muuten AHL:stä MM-kisoihin valitut miehet ovat kuitenkin olleet hyvin harvassa. Lehtinen painottaakin, että AHL-arsenaalimme on lähinnä sitä osastoa, joista odotetaan kasvavan tulevaisuuden NHL-vastuunkantajia, ja heidän edustuspelinsä olisivat edessä tämän askeleen jälkeen. Itse Lehtinen pelasi aikanaan vain yhden farmiottelun. Seura oli Michigan K-Wings ja liiga tuolloinen IHL. Miten AHL:ssä pelaaminen valmistaa kansainvälisiin peleihin? NHL on totta kai vielä eri juttu kuin AHL, mutta intensiteettiä on pienen kaukalon takia. Siellä pelaa pienillä numeroilla varattuja pelaajia, jotka ovat tulevaisuuden huippuja ja heitä, jotka eivät ole lyöneet NHL:ssä läpi. He ovat hyviä pelaajia, minkä huomaa siinä, että heitä otetaan Eurooppaan pelaamaan. Nuorille on tärkeää se, että siellä on mahdollisuus NHL:ään. Nämä pelaajat ovat lähellä sitä. Kun pelaa isossa roolissa siellä, tietää, että nousua heiltä odotetaan hetkenä minä hyvänsä. Tulee se NHL-kutsu sitten tällä tai ensi kaudella. On toki aina yksilökysymys, onko hyvä olla siellä vai Liigassa. Onko kyse myös siitä, että siellä pelatessa pääsee kasvamaan kaukalon ulkopuolisissakin asioissa? Se on kova liiga. Pelejä on saman verran kuin NHL:ssä. Matkustaminen on rankempaa, kun mennään bussilla. Pelit ovat usein kolmena päivänä peräkkäin, joten se on intensiivistä, ja siellä oppii olemaan omillaan. Matkustaminenkaan ei aina ole kivaa, mutta kyllä se aina kasvattaa. Siellä oppii sen, ja pelaamaan siitä huolimatta huipputasolla. Jos haluat olla ammattilainen, tämä pitää käydä jossain vaiheessa läpi. Jos siihen ei ole valmis, voi miettiä onko valmis pelaamaan ammattilaisena. Tuliko huokaistua helpotuksesta, ettei sinun itsesi tarvinnut aikanasi juurikaan pelata farmissa? En käynyt ihan pahimmissa paikoissa, enkä tiedä, ovatko ne enää kovin pahoja. Olosuhteet alkavat olla sielläkin jo kunnossa, ja lätkä on hyvää. Kuitenkin kun painetaan lumimyrskyssä, eikä tiedetä, päästäänkö aina perille… Kaikki haluaisivat olla ylhäällä. Itsellä farmikomennus jäi yhden pelin mittaiseksi. Ajoin juuri sen kaupungin – Kalamazoon – läpi, kun menin Grand Rapidsiin. Mietin, että ”Joo, tämännäköistähän täällä on…” Panu Markkanen Twitter @PanuMarkkanen