Kommentti: Leijonien Venäjä-ottelun tuomarointi täysi farssi - "Sokea kana ei koskaan löydä jyvää"

Minskissä paikan päällä oleva toimittaja Ilari Savonen ottaa kantaa kommentissa Leijonien Venäjä-ottelun kohutapahtumiin. *** Vastakkain Venäjä ja Suomi. Aina kovat kilpakumppanit. Mökki täynnä venäläiskannattajia ja meteli sen mukainen. Jäälle saapuu punapaitainen Venäjä ja valkopaitainen Suomi. Sekä se kolmas osapuoli, eli ottelun tuomaristo. Ruotsalaisväriä siellä pääosassa. Nyt alkaa tämä viimeinen kohta kuulostamaan pelottavalta. Ottelun jälkeen lehdistötilaisuudessa ja sen jälkeen suomalaismedian edessä päävalmentaja Erkka Westerlund, tuo kokenut kehäkettu, oli hyvin tuohtuneessa tilassa. Ymmärrettävästi. Juuri päättynyt kamppailu oli tuonut käteen turnauksen toisen tappion kahdesta pelistä. Mutta samalla yhden vakavan loukkaantumisen. Tappiossa lopulta hyvinkin isoon rooliin nousivat ottelun tuomariston tekemät päätökset. Niistä toki on turha sen suuremmin selitellä tappiota, vaikka nyt kyseinen asia oli vahvasti läsnä jo ihan pelin lopputuloksessa. Viktor Tikhonov iski Venäjän johtoon osumalla, jossa hän työnsi kiekon Mikko Koskisen selän alta verkkoon. Westerlundin mukaan tuollaisia maaleja ei missään nimessä pitäisi hyväksyä, varsinkin kun kiekko on vielä maalivahdin alla. Noh, tästä voi olla montaa mieltä, mutta Westerlundin kannan ymmärtää kyllä. Varsinkin kun tuomaristo ei ollut suorastaan ollenkaan halukas edes keskustelemaan tilanteesta. Vielä suurempaan kuvaan nousi puolestaan toisessa erässä tapahtunut ikävä tilanne, jossa Vadim Shipatsev teloo Pekka Jormakan päähän kohdistuneella taklauksella, joka tulee Jormakalle ”kuolleesta kulmasta”. Tähänkin tilanteeseen voi olla moniakin näkökulmia ja tuomaristolla se oli se, että taklaus oli puhdas. Seuraus oli kuitenkin se, että Jormakan kisat ovat todennäköisesti ohi ja tällä hetkellä olinpaikkana on Minskissä sairaala. Kaikki siis tuomariston mukaan puhtaan taklauksen jälkeen. Avauserässä myös Aleksandr Ovetshkinin 2-0-osumaa ennen Leijonille tuomittiin kaksi jäähyjä, joista varsinkin toinen, Tommi Kivistön kaksi minuuttinen oli hyvin kyseenalainen. Paljon samanlaisia tilanteita sallittiin ottelun aikana, mutta tästä tarjottiin sitten Venäjälle pitkä kahden minuutin ylivoima. Eli. Tuossa nyt vain muutamia esimerkkejä. Vielä syvemmälle voisi totta kai pelissä mennä, mutta samalla pitää myös korostaa sitä, että Leijonilla on edelleen paljon tehtävää kurinalaisuuden kanssa. Mutta. Melko härskiä toimintaa nähtiin tuomareilta, jotka yksinkertaisesti epäonnistuivat tehtävässään. Ja rajusti. Vai miten ihmeessä voidaan millään taholla hyväksyä se, että kaikki, siis kaikki neljä kentällä olevaa tuomaria näkevät selvän päähän kohdistuneen taklauksen puhtaana? Kuinka se on edes mahdollista? Mitä ihmettä tämä on? Täysi farssi. Ottelun toinen päätuomari Marcus Vinnerborg on aiemminkin kunnostaunut Leijonien peleissä kyseenalaisella toiminnalla. Ja sama touhu jatkui myös Venäjä-pelissä. Tässä vaiheessa rohkenee väittää, että sokea kana ei koskaan löydä jyvää. Vinnerborg taas ei nähtävästi pysty suoriutumaan Leijonien ottelun viheltämisestä ilman katastrofaalisen isoja virheitä. Hirvittävää tässä on se, että miten tämmöistä voidaan edes hyväksyä näin korkealla tasolla? Eikö aiemmista virheistä opita yhtään mitään? Entä mitäpä jos samanlainen tilanne olisi mennyt toisinpäin? Suomen pelaaja olisi taklannut venäläispelaajalta lampun pimeäksi. Olisiko jäänytkään viheltämättä? Sitä voi pohtia. Mutta paljon kysymysmerkkejä voi asettaa koko toiminnalle, varsinkin niiden painotusten jälkeen, mitä on annettu. Päähän kohdistuneet taklaukset pitää kitkeä pois kansainvälisistä peleistä. Kitketäänkö niitä sillä, että jätetään selvät tapaukset viheltämättä ja katsellaan kun pelaajia viedään kohti ambulanssikyytejä? Totta kai myös sikailija Shipatsev pitää saada vastuuseen tästä röyhkeästä tempusta, mikä osoitti yksinkertaisesti kunnioituksen puutetta. Tuon taklauksen olisi voinut tehdä puhtaasti, nyt niin ei tapahtunut. Ja nyt sillä oli kova seuraus. Ei mennyt pojat ihan nappiin nyt. Ei ihan. Ilari Savonen, Minsk Twitter: @ilarisavonen