Leijonien hyökkääjä Jonas Enlund on Karjala-turnauksen jälkeen palannut takaisin tahkomaan KHL-liigaa Sibir Novosibirskin riveihin. Mies ehti kuitenkin Suomessa ollessaan antaa SuomiKiekko.com-sivustolle erikoishaastattelun, jossa hän kertoo muun muassa olostaan itärajan takana.

Kuinka summaisit alkukautesi seurajoukkueessa?

Ihan hyvin on kausi mennyt, mutta vähän ailahtelee välillä. Taistellaan playoff-paikasta. Se pitäisi klaarata ainakin. Nyt on vähän siinä ja siinä eli voisi paremminkin mennä. Kokonaisuutena pitää kuitenkin olla tyytyväinen omiin peleihin.

Ketjunne keskushyökkääjänä pelaa joukkueeseen täksi kaudeksi siirtynyt Jori Lehterä, jonka kanssa muodostit tehokkaan tutkaparin jo Tapparassa. Mikä on hyvän yhteispelinne salaisuus?

Jori tietää missä kaveri menee, ei tarvitse miettiä kummemmin. On tosi mukava pelata hänen kanssaan. Vladimir Tarasenko taas on erittäin sähäkkä ja taitava. Hän pystyy yksin ratkaisemaan pelejä henkilökohtaisella taidolla.

Monilla ulkomaalaisilla on vaikea sopeutua elämänmenoon KHL-hallin ulkopuolella. Myös joukkueiden äärimmäisesti organisoitu toiminta herättää monissa närää. Minkälainen tilanne on teidän joukkueessa?

Joukkueessa on asiat hoidettu hyvin kaukalon ulkopuolella, ihan hyvin olen pärjännyt. Kyllä meidän tekemisiä vahditaan paljon, ei anneta juurikaan mitään omatoimista. Ne ei usko, että venäläinen pelaaja tekisi niitä harjoitteita omatoimisesti, ja samaa sitten sovelletaan koko joukkueen toimintaan.

Eikö se ole aika erikoista toimintakulttuuria?

No, kyllä se vähän on, kun ammattilaisurheilijoita ollaan. Se vaan on maan tapa, että kaikki tehdään yhdessä.

Onko turvallisuusasioihin tullut ollut muutoksia Jaroslavin turman jälkeen?

Kyllähän siitä puhuttiin aika paljon. Erittäin valitettava tapaus, mutta ei siitä mitään ihmeempää muutosta ole tullut asioihin.

Haastattelu: Kai Lintinen