© Kuva: Juha Tamminen

Näin Kai Suikkanen käy läpi Kärppien vaikeuksia – ”Siinäkin on ollut vähän opettelemista”

– Viivelähdöt eivät tule olemaan mikään meidän avainsana. Kyllä me pyritään pelaamaan nopeammin pois omista.

Näin Kärppien päävalmentajan paikalle siirtynyt Kai Suikkanen linjasi ensimmäisten harjoituspelien yhteydessä.

Teema oli selkeä.

Jos aiemmin Kärpät oli tullut tutuksi vahvaan viisikkopeliin nojaavana kiekkokontrollijoukkueena, joka jauhoi omaa systeemiään melkein tylsistymiseen asti, oli nyt päämääränä nopeuttaa peliä selkeästi.

Se on näkynyt alkukauden aikana siinä, että Kärppien viisikkopelaaminen on ollut kaikkea muuta kuin tiivistä.

Oululaisseuran viidellä viittä vastaan pelaaminen on tökkinyt ja vastustajat ovat luoneet runsaasti hyviä maalipaikkoja sen päädyssä.

Tämä taas on näkynyt nopeasti tuloksessa ja lopulta kritiikissä. Se on omalta osaltaan keskittynyt vahvasti nimenomaan pelaamiseen, peli-ilmeeseen, pelin rakenteisiin ja niiden haurauteen.

Torstaina HPK:ta vastaan kotiottelussaan Kärpät viljeli selvästi aiempaa enemmän nimenomaan Suikkasen mainitsemia viivelähtöjä. Kärpät pyrki hyökkäämään rauhallisesti viisikkona, eikä se jatkuvasti lähtenyt puskemaan yhdellä tai kahdella miehellä HPK:n träppiä vastaan.

– Peli vain on suhteessa vastustajaan. Nytkin HPK toi träpin niin pirun ylös, että sieltä vain oli niin vaikea lähteä. Idea on se, että pyrittäisiin lähtemään nopeasti, jotta vastustaja ei olisi järjestäytynyt. Mutta sitten jos vastustaja tekee noin mitä HPK teki tai on vaihto kesken sun muuta, niin ei sitä vaan oikein voi lähteä vajaamiehisenä. Sitten odotellaan, että saadaan viisikko kasaan ja sitten mennään, Suikkanen miettii SuomiKiekko-sivustolle.

Suikkanen kuitenkin myöntää, että eri variaatioissa ja niihin tiiviinä viisikkona reagoiminen on ollut hakemisen kohteena alkukauden aikana.

– On, on. Harjoituspeleissä näki, että me ei oikein pärjätty suomalaisia joukkueita vastaan, mutta CHL:ssä pärjättiin. Siellä kun joukkueet ottavat hirveällä riskillä painetta ja siellä tiedettiin, että kun päästään kahdesta kärkikarvaajasta ohi, niin sitten me päästään hyökkäämään viidellä kolmea vastaan. Täällä niitä miehiä ei tulekaan, vaan ne viisi odottelevat siellä kaikessa rauhassa. Se meillä oli tässä pikkuisen ongelmallista. Jotenkin tuntui, että oli paljon helpompi pelata niitä CHL-pelejä kuin näitä liigapelejä.

Realiteetti on vain se, että Liigassa edessä on jatkuvasti träppi, oli vastassa mikä joukkue tahansa. Siitä myös Suikkanen puhuu.

– Se on aivan älyttömän vaikeaa keskialueella murtaa niitä. Suurin osahan sitä tekee koko ajan.

– Ei se mun silmään… tai en mä hirveästi rakasta sellaista pelaamista. Mutta se on pakon sanelemaa. Muutenkin tämä SM-liigan jääkiekko on muuttunut taktisesti aivan älyttömästi. Jokainen porukka träppää ja puolustaa viisikkona niin älyttömän hyvin. Ennen oli pikkuisen enemmän vapauksia, mikä taas aukaisi sille toiselle joukkueelle paljon enemmän mahdollisuuksia. Nyt ollaan aika nöyriä puolustus- ja viisikkopelaamisessa.

Herätys arjessa

Viisikkopelin haasteet ovat näkyneet nopeasti tasakentällisin pelatessa, ihan tuloksen teon saralla. Kaiken keskellä Kärpät on pystynyt luomaan jatkuvasti varsin hyvin maalipaikkoja, mutta sitten eteen on tullut toinen ongelma.

– Meidän maalinteko. Toki kaksi meidän tärkeää pistemiestä (Niklas Olausson ja John Albert) makaavat lasaretissa ja sitten on vielä (Saku) Mäenalanen, nuorten MM-kisojen maalikuningas sivussa, mutta ei sen taakse mennä.

Tukkoisuus on välittynyt erityisesti kärkipelaajien saralla. Esimerkiksi ennen torstaita sellaiset hahmot kuin Jesse Saarinen, Mikael Ruohomaa ja Mikko Lehtonen olivat ilman maaleja. Näistä Saarinen ja Ruohomaa saivat maalittomat putket poikki, Lehtonen puolestaan tuskailee edelleen sen parissa.

– Onko siinä sitten vähän sitä, että oliko odotukset pikkuisen isommat mitä itse toteutuma on ollut? Ihan joka äijällä. Jos puhui noista kiikaritehoista, mitä siellä ehti olla, niin kyllä siinä sitten nopeasti koko joukkue puristaa siitä mailasta. Pitäisi maaleja tehdä ja niitä ei tule, Suikkanen pohtii taustoja.

– Se on kuitenkin tosiasia, että parhaiden pelaajien pitää olla parhaita pelaajia ilta toisensa jälkeen. Sen takia he ovat tässä joukkueessa, sen takia heidät on hommattu tänne ja sen takia he pelaavat siellä kärkiketjuissa. Heillä on määrätty rooli. Joillakin toisilla on taas sitten toisenlainen rooli. Mutta toki pitää muistaa se, että otanta on vasta kuusi peliä. Se on 10-prosenttia runkosarjasta. Jos sitä miettii jossain työprojektissa sun muussa, niin onhan se ihan mitätön osa.

Pelillisiä haasteita, puristamista, kiikareita.

Kaikelle tälle pohja löytyy kuitenkin aivan perusarjesta. Herätystä on kaivattu muuallakin kuin vain peleissä.

– Iso kehitys on tapahtunut siinä, että me ollaan opittu kärppätavoille. Tullaan aikaisin aamulla paikalle, tehdään jumalattomasti töitä, harjoitellaan hyvin. Siinäkin on ollut vähän opettelemista. Joukkue on hiton yhtenäinen tekemään sitä työtä. Meidän harjoitukset ovat kehittyneet ihan älyttömästi esimerkiksi siitä, mitä ne olivat vaikkapa kuukausi sitten. Mutta se ei vielä ihan konkretisoidu tuonne jäälle ja peleihin.

Mitä sitten on seuraavana työlistalla? Mistä haetaan steppejä eteenpäin?

– Viidellä viittä vastaan hyökkäyspelaaminen ja siinä hyökkäysten päättäminen. Meidän pitää saada suoria hyökkäyksiä enemmän kohti maalia. Nyt ne menevät kulmiin. Meidän pitää saada maalille enemmän trafiikkia, kun saadaan hyökkäysalueelle peli. Meidän puolustajien pitää pystyä toimittamaan kiekkoa sieltä viivalta maalille. Pikkuisen jää tökkimään siihen ja ei oikein edes uskalleta toimittaa sitä kiekkoa siitä ensimmäisen jätkän ohi.

– Onhan siinä, Suikkanen luettelee.

» Erikoissivultamme löydät Liigan ottelut, tulokset, taulukot, uutiset ja Liiga-kampanjat!