Dallas Starsin suomalaisvahti Kari Lehtosen kausi etenee tutulla kaavalla. Peli kulkee, tilastot näyttävät hyvältä ja onpa jokavuotinen nivusvammakin jo historiaa.

Kari Lehtosen Dallas Stars päättää sunnuntaina paikallista aikaa neljän ottelun vieraskiertueensa Vancouverissa. Toistaiseksi reissu on sujunut Starsilta hyvin, sillä voitot irtosivat Chicago-tappion jälkeen Albertan provinssissa niin Edmontonista kuin Calgarystakin.

Calgaryssa Lehtonen hauskuutti jääkiekkokansaa istumalla maalinkatolla muutama sekunti ennen ottelun päätöstä. Sunnuntaina Stars haastaa sarjataulukossa juuri edellään olevan Vancouver Canucksin.

Lauantaina Dallas harjoitteli Vancouverin Rogers Arenalla, missä SuomiKiekko-sivusto tapasi jokerikasvatin.

Kärppä, istuskelit sitten ottelussa Calgarya vastaan hieman maalinkatolla ottelun lopussa?

– Heh! Vähän siitä taisi tulla sanomista, ettei tarvitse enää istuskella. Kai se sitten jotakin harmitti.

Mikä fiilis muuten joukkueen alkukaudesta?

– Hyvin on pelattu ja varsinkin reissun päällä. Hyvä ryhmä meillä on koossa ja mahdollisuus voittaa joka ilta, mikä on itsellekin kiva juttu.

Jokavuotinen nivusvammakin iski sitten taas lokakuulla?

– Nivunen pamahti kyllä. Joka vuosi se tuntuu alkukaudesta menevän. Toivottavasti se olisi nyt kunnossa sitten. Tässä on nyt yritetty miettiä erilaisia syitä siihen, miksi se tuppaa menemään aina kauden ekan kuukauden aikana.

Onko syitä löytynyt?

– Jos koittaisi ensi kesänä käydä jäällä pari kertaa viikossa, niin pysyisi noi maalivahtilihakset töissä koko kesän. Jos siinä neljä-viisi kuukautta on luistelematta, niin uskon, että siellä on lihaksia, joita ei ihan puntilla tai muilla pysty treenaamaan.

Sinulla, kun noita loukkaantumisia uralla on riittänyt, miten suhtaudut niihin nykyisin?

– Kyllä sen tietää, kun vamma tulee, että sitä tulee mietittyä sitten vielä aika pitkään, vaikka se on jo kunnossakin. Nyt on onneksi mennyt jo hetki, ettei se enää pyöri mielessä.

Olet pelannut pariinkin otteeseen peräkkäisinä päivinä, vaikka se on NHL:ssä harvinaista. Miten päätökset tällaisista syntyvät?

– Ne (valmentajat) vaan kysyvät, että miltä tuntuu. Että haluaisivat, että pelaisin, mutta että pakko ei ole. Mikäs siinä pelatessa, kun hyvältä tuntuu.

Valmentajanne vaihtui täksi kaudeksi. Glen Gulutzan lähti John Tortorellan tiimiin Vancouveriin ja te saitte Buffalosta kenkää saaneen Lindy Ruffin. Minkälaisia uusia tuulia Ruff on tuonut?

– Kaiken maailman uusia systeemejä kyllä on, mutta en mä niistä sen enempää tiedä. Ehkä tulee vähemmän sellaisia kauheita pelejä, missä kaverille tulee tosi paljon hyviä maalintekopaikkoja. Niitä ehkä oli enemmän aiempina vuosina. Nyt ollut jopa helppoja pelejä tässä muutamia.

Voiko tämän tulkita, että viisikkopeli on nyt parempaa?

– Kyllä sen niin voi tulkita.

NHL:ssä pienennettiin maalivahtien patjoja. Onko tämä näkynyt mitenkään pelaamisessasi?

– Eipä oikeastaan. Lisäsin viime vuodeksi mittaa patjoihin, joka nyt otettiin sitten pois eli palasin vanhaan. Mulla lähti vain pari senttiä. Enemmän on ollut haastetta noiden pienentyneiden maalien kanssa. Vanhanaikaiset tulevat nopeammin nyt ja niitä onkin alkanut taas näkyä enemmän. Lisäksi ohi menneet kiekot pomppaavat nopeammin takaisin päädystä eivätkä jää maalin sivuihin. Mutta ei varusteissa mitään ole.

Miten koet läntisen konferenssin hurjan tason tänä vuonna?

– On se mullekin ollut vähän yllätys. Tuntui, että kesällä kaikki free-agentit meni itään, mutta silti tää länsi tuntuu vaan entistä kovemmalta. En mä silti tykkää paljon taulukoita tässä vaiheessa kautta paljon katella. Tiukkaa tosiaan on. Tuntuu, että ollaan paljon voitettu, mutta ei se paljon taulukossa ole näkynyt.

Oletko miettinyt Sotshia?

– Kyllä se mielessä on. Kilpailu on tosi kovaa. Ehkä ennen kauden alkua se oli vähemmän mielessä ja mulla olikin silloin varmaan pienemmät mahdollisuudet päästä mukaan. Nyt kuitenkin pelit ovat menneet hyvin ja Pekalla (Rinne) on ollut vähän loukkaantumisia ja muuta. On se tullut ihan realistiseksi tavoitteeksi. Kiinnostus on kova.

Millainen kokemus se olisi päästä mukaan Olympialaisiin?

– Mukaan pääseminen on kaikesta vain puolet. Siellä haluaa kyllä menestyäkin ja auttaa joukkuetta voittoihin. Mitaleista siellä on tarkoitus kuitenkin pelata. Se olisi täydellinen setti sitten.

Suomella on kisoihin hurja maalivahtitrio kaikissa tapauksissa. Olisitko itse valmis lähtemään kisoihin vaikka kolmosvahdiksi ilman varmuutta pelaamisesta?

-Kyllä mä olisin. Mun mielestä sinne kannattaa valita ne kolme, ketkä sen paikan ovat ansainneet. Ollaan kuitenkin aika nuoria tässä ja kaikille ne olis varmaankin ensimmäiset Olympialaiset. En näe, että siellä mitään purinoita tulee, vaikka ei pelaamaan joku pääsisikään. Kaikki ollaan sen verran ammattilaisia. Sellaista se on, että siellä on vain yksi pelaava paikka.

Tommi Seppälä, Vancouver
Twitter: @TommiSeppala