Liigan kausiennakko sijat 16-13: Pohjalta löytyy kolme selvää nyrkkeilysäkkiä

Liiga-kausi starttaa 10. syyskuuta täydellä kahdeksan ottelun kierroksella. Ennen sitä SuomiKiekko ennakoi uutta kautta arvioimalla sekä joukkueiden keskinäiset voimasuhteet että sarjan valovoimaisimmat yksilöt.

Joka kaudella kaikki seurat pistävät parastaan peliin, mutta vääjäämättä on jonkun rooli jäädä aina viimeiseksi Tässä ennakossa keskitymme näihin epäonnisiin seuroihin, jotka sijottuvat runkosarjassa sijoille 16-13 ja jäävät pudotuspelien ulkopuolelle.

16. HPK

Talousvaikeuksissa painivan HPK:n joukkue näyttää siltä kuin voi odottaakin: karmealta. Päävalmentaja Matias Lehtonen on taas kovan haasteen ja urakan edessä, kun hänen pitäisi repiä kaikki mahdollinen irti nuoresta joukkueestaan, jonka keski-ikä on reilut 23 vuotta.

Isoja lähtijöitä ei HPK:n joukkueesta kesän aikana nähty, sillä kaikki lähtemään kyenneet vaihtoivat maisemaa tyhjennysmyynneissä ennen viime kauden loppua. Uusina tulijoina joukkueessa nähdään hyökkääjät Christopher Bengtsson, Kyle Topping ja Jesse Kiiskinen. Ulkomaalaisvahvistuksilta vaaditaan nappionnistumista, jotta HPK, voisi menestyä, mutta valitettavasti kumpikaan heistä ei vaikuta uudelta Michael Jolylta.

Bengtsson pelasi viime kaudella Norjassa ja iski 45 matsiin 44 pinnaa. Topping on kaksikosta lupaavampi. Kanadalaissentteri nakutti viime kaudella HockeyAllsvenskanissa 35 matsiin 36 pistettä. SHL:n puolella matseja kertyi yhdeksän kappaletta tehoin 3+1.

Kiiskinen on HPK:lta mielenkiintoinen ja potentiaalinen hankinta. 19-vuotiaalla laitahyökkääjällä on erinomainen rannelaukaus, mutta hän ei viime kaudella Pelicansissa onnistunut juurikaan luomaan tilaa sen hyödyntämiseen. Liian usein kudit napsuivat puolustajan luistimiin. Hämeenlinnassa Kiiskinen saa varmasti enemmän roolia ja ylivoima-aikaakin.

Joukkueena HPK:n suurin vahvuus, joka ei ole paljoa sanottu, on maalivahtiosasto. Sami Rajaniemi on kokenut ja kelvollinen Liiga-tason maalivahti. Kirittäjät Kim ja Kaj Saarinen ovat nuoria huippulupauksia, joiden seuraaminen tuo varmasti HPK-faneille kaivattua maustetta apeaan kauteen.

HPK:n puolustuksessa on kahden kerroksen väkeä. Petteri Nikkilä ja Juuso Hietanen ovat kokeneempaa kalustoa, mutta kummankin kohdalla näyttää pahasti siltä, että parhaimmat pisteiden teko päivät ovat takanapäin. 22-vuotias Petteri Nurmi on taas nuorista pelaajista isoin ennakkosuosikki läpimurtoon. Hän on iskenyt kahdella perättäisellä kaudella 15 pistettä. Pamahtaako nyt ketsuppipullo?

Hyökkäyksessä HPK:lla riittää nuoria pelaajia, jotka hakevat seuraavaa kehityssteppiä. Kokeneempaa kaartia ulkomaalaishankintojen lisäksi edustavat Teemu Rautiainen ja Eetu Tuulola. Kummaltakin odotetaan onnistumisia tehojen muodossa, jotta HPK voi välttää jumbopaikan. Viime kaudella kaksikko ylsi hikisesti yli 20 tehopisteen rajapyykin.

HPK, päävalmentaja Lehtonen ja joukkueen nuoret pelaajat toivottavasti todistavat kaikki epäilijät vääriksi kauden mittaan. Ehkä Hämeenlinnassa nähdään ensi kaudella useampikin läpimurto ja joukkue punnertaa kaikkien yllätykseksi pudotuspeleihin. Ehkä, mutta tuskinpa. Todennäköisempää on, että HPK:n kausi jatkuu keväällä Liiga-karsintojen muodossa, joissa vastaan saattaa tulla pelottava Valtteri Filppulan Jokerit.

15. Jukurit

Jukureiden joukkue on muuttunut totaalisesti viime kaudesta. Päävalmentaja Olli Jokinen lähti Ruotsiin. Osoitetta vaihtoivat myös tähtipelaajat Pekka Jormakka, Niko Huuhtanen, Michal Kovarcik, Ondrej Kovarcik, Patrik Puistola, Oskars Batna ja Linus Nässen. Valitettavasti viime vuosina vahvaa menestystä nauttinut Jukurit ei ole löytänyt yhtä hyviä korvaajia tilalle, vaan mikkeliläisten kurssi osoittaa taas sinne, missä se oli ennen Jokisen aikakautta: Liigan kellarikerrokseen.

Jukureiden uutena päävalmentajana aloittaa Marko Tuomainen, jonka vanhemman ikäpolven kiekkofanit muistavat Leijonat-paidasta MM-kisoista. Valmentajakokemusta Tuomaiselta löytyy sekä apuvalmentajana KalPasta ja JYPistä että Mestis-seura IPK:n päävalmentajan tontilta. Räväkkä Tuomainen voi hyvinkin piiskata Jukurit hyvään vireeseen syksyllä, mutta joukkue löytänee oman heikon tasonsa kauden mittaan.

Lähteneiden tähtien kenkiä Jukurit on täyttänyt uusilla ulkomaalaisvahvistuksilla, joita on melkoinen liuta. Hyökkäyksessä mielenkiintoisin nimi on Max Ellis, 24. Nuori jenkkihyökkääjä on näyttänyt harjoituspeleissä tekijämieheltä. Aiemmalla urallaan hän on pelannut AHL:ssä, mutta ottelumäärät ovat jääneet vähäisiksi. Viime kaudella hän iski Toronto Marliesissa 36 otteluun tehot 4+10=14. Liiga-kiekko saattaa sopia 175-senttiselle taiturille farmia huomattavasti paremmin. Tämä nimi kannattaa painaa mieleen.

Isaac Johnson on puolestaan takonut kovia tehoja farmin farmissa. Viime kaudella hän iski 50 ECHL-matsiin tehot 31+37=68. Sentteri Peter Abbandonato on puolestaan iskenyt kelpo tehoja AHL:ssä. Viime kaudella 45 matsiin syntyivät pisteet 8+18=26. Alex Berardinelli on puolestaan valmennukselle tuttu mies IPK:ssa. Hän oli viime kaudella sarjan kirkkaimpia tähtiä iskien runkosarjassa 48 otteluun tehot 28+25=53. Norjan maajoukkuehyökkääjä Thomas Olsenille kausi on ensimmäinen kokeilu oman kotimaan pääsarjan ulkopuolella. Siirtyvätkö tehot Norjasta myös Liigaan?

Jukureiden uusista suomalaishankinnoista merkittävin on entinen Pelicans-hyökkääjä Aleks Haatanen, 23. Laitahyökkääjä pelasi Lahdessa enemmän duunariroolissa, mutta häneltä löytyy lapasistaan häikäisevä määrä taitoa. Lyökö Haatanen viimein kunnolla läpi, kun hän saa Jukureissa viimeinkin enemmän jääaikaa ja vastuuta?

Puolustuksessa Jukurit luottaa ruotsalaisvoimaan. Aiemmilta kausilta tutut Lucas Nordsäter ja Niclas Lundgren jatkavat. Uutena miehenä ruotsalaistrion täydentää Kim Johanson, joka on aiemmalla urallaan luutinut HockeyAllsvenskanissa. Viime kausi oli tehojen valossa pliisu (3+7), mutta aiemmin Johanson on takonut koviakin tehoja Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Hänellä on suuri vastuu Jukureiden pakiston kiekollisena liiderinä, sillä tulitukea ei juuri muualta tule.

Maalilla Jukurit luottaa Markus Ruusuun, josta on kasvanut viime kausien aikana luotettava ykkösvahti. Kakkosvahdin virkaa toimittaa Eetu Anttila, joka oli viime kaudella kenties ainoa onnistuja TPS:n tolppien välissä. Maalivahtiosasto Jukureilla on hyvällä tolalla.

Jukurit nousee tai kaatuu hyökkäyksensä uusien ulkomaalaisvahvistusten kanssa. Leveyttä ei liikaa ole, joten uusien kärkihankintojen on onnistuttava, kun mikkeliläisten puolustuskaan ei ole kovin kaksinen. Rosterinsa puolesta Jukurit kuuluu pitkästä aikaa Liigan ehdottomaan pohjasakkaan.

14. SaiPa

SaiPassa mielenkiintoisin muutos suhteessa viime kauteen on nähty penkin takana, kun Raimo Helminen aloittaa joukkueen päävalmentajana. Helminen teki aiemmin hienoa työtä TPS:ssä, joka lähti kauteen etukäteen tuomitulla ”ulkomaalaislegioonalla”, mutta kiekkolegenda valmensi joukkueen lopulta hopealle asti. Nyt SaiPassa Helminen on isomman haasteen edessä.

Pelaajistossa SaiPan uusia värväyksiä ovat muun muassa hyökkääjät Viktor Granholm ja Oliver Kjær sekä puolustaja Saku Salminen. Granholm kiekkoili viime kaudella HockeyAllsvenskanissa iskien 49 otteluun tehot 14+14=28. Kjær taas iski kotimaansa Tanskan pääsarjassa 45 matsiin tehot 18+30=48. Salminen puolestaan kiekkoili Pelicans-puolustuksessa rotaatiopakin roolissa. Lappeenrannassa Salmisella on mahdollisuus ottaa kaikki hyöty irti poikkeuksellisesta nopeudestaan ja myös tehdä tehoja.

Talousvaikeuksissa oleva SaiPa operoi varsin niukalla pelaajabudjetilla. Joukkueen hyökkäyksessä isossa roolissa on ykkösnyrkki Antti Kalapudas, Otto Kivenmäki ja Ville Petman. Kalapudas aloitti viime kauden hurjassa vireessä, mutta hiipui kevättä kohden. Nähdäänkö nyt taitavalta hyökkääjältä pitkästä aikaa 40 tehopisteen kausi? Kivenmäki iski viime kaudella uuden piste-ennätyksensä (6+22=28), mutta potentiaalia on parempaankin. Petmanilla on takanaan kaksi vaikeaa kautta AHL:ssä, mutta hän on aiemmin näyttänyt, mihin Liigassa pystyy. Nuorelle sentterille olisi varmasti ollut ottajia muuallakin, mutta seurauskollisuus vei voiton.

Lappeenrantalaisten hyökkäyksestä erityismaininnan ansaitsee myös Janne Naukkarinen. 20-vuotias hyökkääjä teki viime kaudella läpimurron Liigaan ja iski 39 otteluun tehot 6+14=20. Harjoituspelien suoritusten perusteella voi odottaa, että ensi kaudella Naukkarisen vahva kehitys jatkuu.

Puolustuksessa SaiPan johtohahmo on Mikko Kousa, 36. Parhaina vuosinaan Kousa on ollut Liigan parhaita kiekollisia puolustajia, mutta nyt ikä ja loukkaantumiset voivat jo painaa. Onko hänestä vielä pyörittämään tehokasta ykkösylivoimaa? Santeri Airola on toinen puolustaja, jolta SaiPa voi odottaa tehopisteitä. Viime kaudella hänen suurimmat kehityskohtansa olivat puolustuspelissä.

Pakisto on SaiPan selvä heikkous. Monelta nuorelta vaaditaan isoa parannusta viime kauteen, mutta onneksi potentiaalia löytyy. Karri Ahon, 21, viime kausi meni pilalle loukkaantumisen vuoksi. Nyt hän voi olla yksi SaiPan kauden positiivisista yllättäjistä.

SaiPan maalivahtiosasto on mielenkiintoinen. Filip Lindberg on pitkään sivussa loukkaantumisen vuoksi, ja hänen tuuraajakseen on hankittu Oskari Salminen. Salminen muistetaan sensaatiomaisista otteistaan Jukureiden maalilla, mutta viime kaudet Pohjois-Amerikassa olivat vaikeita. Mikä on taso nyt? Kakkosvahti Kari Piiroinen on myös potentiaalinen tulevaisuuden huippunimi. Viime kaudella hän kärsi heikosta puolustuksesta, mutta nuoren maalivahdin omien otteiden tasaisuudessa olisi ollut myös parantamisen varaa.

Pakisto ja maalivahdit ovat SaiPan suurimmat kysymysmerkit. Potentiaalisia nuorukaisia ja hyviä yksilöitä löytyy, mutta tämän korkeammalle se ei riitä. SaiPan pelit päättyvät runkosarjaan, mutta joukkue välttää Liiga-karsinnat, mikä on taloudellisesti hankala tilanne.

13. Kiekko-Espoo

Kiekko-Espoo aloittaa Liigassa varsin vahvalla ja uskottavalla joukkueella. Edeltävät joukkueet ovat olleet enemmän nyrkkeilysäkkiosastoa, mutta Kiekko-Espoolla on potentiaalia nousta myös huomattavasti korkeammalle.

Liiga-kartalle palannut Kiekko-Espoo sai heti useita nimekkäitä paluumuuttajia. Joukkueen kapteenina toimii puolustaja Ville Lajunen, 36, joka iski viime kaudella Saksan pääsarjassa 52 otteluun tehot 6+23=29. Tomi Sallinen, 35, tuo hyökkäykseen kahdensuunnan osaamista. Hän pelasi viime kaudella Malmössä 20 ottelua tehoin 1+4=5. Matti Järvinen, 34, on ollut parhaimmillaan 40 tehopisteen mies Liigassa. VIime kaudella hän kiekkoili Tshekissä ja iski 42 otteluun tehot 6+14=20.

Odotukset näiden paluumuuttajien kohdalla kannattaa pitää maltillisina. Kaikilla heillä on jo runsaasti ikää, eikä kukaan heistä ole enää mättänyt viime vuosina samanlaisia tehoja kuin mitä he tekivät aikoinaan Bluesissa ennen lähtöään maailmalle.

Kiekko-Espoon kovin kotimainen värväys on Heikki Liedes, 31. Viime kaudella duunarihyökkääjä juhli Suomen mestaruutta Tapparassa, ja nyt hän metsästää Espoosta suurempaa roolia. Aikanaan KooKoossa Liedes nakutti 60 otteluun 39 tehopistettä ja 20 maalia, ja samanlaisia lukuja häneltä voidaan odottaa myös uudessa seurassa, jos kaikki menee nappiin.

Ulkomaalaishankinnoista merkittävimmät ovat hyökkääjät Cameron Hillis ja Peter Quenneville. Hillis kiekkoili viime kaudella ECHL:ssä tykittäen 54 otteluun tehot 18+43=61. Quenneville puolestaan kiekkoili Norjassa tykittäen 43 matsiin kevyet 33 maalia ja 72 tehopistettä. Liigassa hänet nähtiin viimeksi SaiPassa kaudella 2017-18, jolloin hän pelasi yhdeksän ottelua tehoin 3+1=4. Menestyäkseen Kiekko-Espoo tarvitsee Hillisiltä ja Quennevilleltä tehoja. Jos ulkomaalaishankinnat floppaavat, näyttää hyökkäys todella heppoiselta.

Espoolaisten kenties suurin heikkous on kuitenkin tolppien välissä. Marcus Hellgren-Smed on ollut kelpo kassari HockeyAllsvenskanissa, mutta miten taso riittää Liigassa? 18-vuotias kakkosvahti Petteri Rimpinen loisti Mestiksessä, mutta hän on ammattilaispeleissä vielä täysin kirjoittamaton kortti.

Heikkoa maalivahtitilannetta auttaa vahva puolustus. Lajusen lisäksi espoolaisten takalinjoilla luutivat Tapparasta tuttu peruspakki Tobias Ekberg, huippulupaava Kasper Kulonummi, HIFK:sta tuttu soturi Kasper Kotkansalo ja Tanskan maajoukkuepuolustaja Anders Koch. Pakisto on siis enemmän kuin kilpailukykyinen.

Oman mausteensa espoolaissoppaan tuo päävalmentaja Jyrki Aho. Vuonna 2012 hän johdatti JYPin Suomen mestaruuteen, mutta viime vuodet hän on kiertänyt ulkomaita, joista viimeisimmät kolme hän toimi ranskalaisen Grenoblen päävalmentajana. Miten Ahon pelikirja toimii Liigassa pitkän tauon jälkeen?

Kiekko-Espoon joukkueen suhteen on liikaa kysymysmerkkejä, jotta seuraa voisi hyvällä omatunnolla rankata tämän ylemmäs. Mutta potentiaalia on myös paljon parempaan, eikä olisi valtava yllätys, jos Kiekko-Espoo nähtäisiin heti ensimmäisellä kaudellaan Liigan pudotuspeleissä.