Puoleen vuoteen NHL-varaus, läpimurto Liigassa ja MM-kulta – oliko tämä lupaus Suomen suurin MM-yllättäjä?

© Kuva: Getty Images

Jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-finaali 2019. Jesse Ylönen tulittaa Suomen johtoon loppuottelun avausmaalilla ajassa 31.31. Kun pelikelloon on tullut aikaa puolet lisää, soi summeri ja Nuoret Leijonat voittaa 2010-luvulla jo kolmannen kultansa.

Hanskat, kypärät ja mailat lentävät ilmaan ja jopa yhdysvaltalaisten naamoihin, kun pelaajat painavat maalivahti Ukko-Pekka Luukkosen ympärille halaamaan toisiaan.

Pelicans-hyökkääjä Ylösen mukaan tuo summerin pärähtäminen oli turnauksen kohokohta. Finaalin maalikin jää kakkoseksi.

– Ei finaalissa niitä omia pisteitä tai tilastoja mieti.

– Ei finaalissa niitä omia pisteitä tai tilastoja mieti. Hieno homma, kun voitimme. Tietysti hienoa, kun pääsimme maalillani johtoon, mutta ei siinä vaiheessa enää pyörinyt mielessä mikään muu kuin se, että toivottavasti voitamme, Liigassa 32 ottelua tehoin 8+5=13 pelannut hyökkääjä miettii SuomiKiekko-sivuston haastattelussa.

Suomen kyseinen ikäluokka teki ehkä jopa sensaatiomaisella kullalla historiaa. Sinivalkoiset eivät olleet ennen voittaneet maailmanmestaruutta rapakon takana pienessä kaukalossa U20-nuorista puhuttaessa. Sana ”maailmanmestari” tuntuu Montreal Canadiensin viime juhannuksen kakkoskierroksen varauksen mukaan luonnollisesti hienolta.

– On se kova juttu jääkiekkoilijalle. Varsinkin, kun voitimme Pohjois-Amerikassa. Siellä näkee, miten iso juttu tämä oli – ja oli tietysti suomalaisillekin. Hieno fiilis.

Jotain suosiota kertoo se, että sosiaalinen media räjähti käsiin finaalin tauottua. Oli jääkiekkouutisia ja -päivityksiä toisen perään isompine ja isompine reagointeineen.

– Jääkiekko on ylivoimaisesti Suomen seuratuin laji, niin kyllä sen ymmärtää. Hieno homma, että ihmisiä kiinnostaa noin paljon.

Eteenpäin

Alkulohkossa Nuoret Leijonat otti käkättimeen Ruotsilta ja USAlta, eikä maalinteostakaan meinannut tulla oikein mitään. Suomen turnaus oli nousujohteinen, kuten tuloksetkin osoittavat.

– Oli todellakin. Ei ehkä joukkueen sisällä ollut mitään epäilystä, mutta eiväthän ne pelit heti alkuun menneet putkeen. Siihen Kanada-puolivälieräänkin oli sellaiset lähtökohdat… Olimme USAltakin ottaneet aika selvästi takkiin. Varmaan monia ihmisiä saattoi epäilyttää.

– Siihen Kanada-puolivälieräänkin oli sellaiset lähtökohdat…

Nuoret Leijonat itse tiesi, mitä se tekee.

– Meillä ei joukkueella itsellä ollut sellaista (epäuskoa). Tiesimme, miten hyvä pelaajamateriaali oli. Kun yksilöt saivat itsestään parhaan irti, niin sittenhän se meni hyvin.

Materiaalin vahvuuden todisti myös itse Ylönen, joka ehkä monien yllätykseksi nakutti MM-jäillä loistavat tehot 3+3=6.

Turnaus osoitti sinivalkoisten osalta sen, että joskus vaikeuksissa ja haasteissa on puolensa. Ne kun kasvattavat elämässä yleensäkin tavalla tai toisella.

– Kyllä, ihan varmasti. Harvoin mikään joukkue puhtaalla pelillä turnausta voittaa.

Läpimurto

Pelicansissa tällä kaudella Red Bull -kypärääkin kantanutta Ylöstä voi pitää läpimurtona – johon sininen pottakin viittaa.

Vielä viime kaudella Mestiksen Espoo Unitedia edustanut ja 48 ottelussa tehot 14+13=27 iskenyt hyökkääjä on nyt siis maailmanmestari – ja alle 18-vuotiaiden MM-hopeamitalisti, Montreal Canadiensin varaus ja Pelicansin luottohyökkääjä. Kaikkiin näihin, poislukien hopeaan, hän on tarrannut viimeisen reilun puolen vuoden aikana.

Maailmanmestaruudesta huolimatta todella nöyrän oloinen Ylönen tietää sen faktan, että häntä seurataan. Canadiensin värejä on nähty Pelicansin kotipelien aikaan katsomossa ja muualla useamman kerran.

– Tiedän, että seuraillaan. He antavat kyllä kauden aikana rauhassa keskittyä Pelicansin peleihin, ettei mene keskittyminen liikaa ”vääriin” asioihin. Silloin tällöin olemme yhteyksissä.

Vuosi alkoi Lahdessa varsin aurinkoisilla päivillä. Samaa voi sanoa myös Pelicansista: Kun kevätkausi pääsi vauhtiin, keikkui joukkue Liigassa jopa neljäntenä. Se on todella harvinaista herkkua lahtelaiselle kiekkoväelle.

Pelicans ja Ylönen henkilökohtaisesti liitävät vahvassa myötäisessä.

– Tietysti itsellä on aina kovat odotukset. Ihan positiivista on ollut, kautta on paljon jäljellä, eli ei tässä auta vielä olla tyytyväinen mihinkään.

– Ei tässä auta vielä olla tyytyväinen mihinkään.

No missähän sitten pitää petrata eniten?

– Tietysti pitää olla nousujohteinen kausi. Kun kevät lähestyy, pitää olla parhaimmillaan. Kokonaisvaltaista peliä pitää saada koko ajan vietyä eteenpäin. Ei se välttämättä aina ole pisteistä kiinni. Joskus saattaa pelata tosi hyviä pelejä, vaikka tekisi tehot 0+0, kunhan tekee pienet asiat hyvin ja on joukkueelle luotettava pelejä.

Ylösen poikia

Arizonan Scottsdalessa syntyneen Ylösen isä on hänkin maailmanmestari. Juha Ylönen pelasi NHL:ssä yhteensä yli 350 ottelua, ja ompa hänellä palkintokaapissaan myös mm. olympiapronssi ja kaksi SM-kultaa.

Isä ja poika ovat yhteyksissä. Luonnollisesti.

– Kyllä neuvoja tulee aina, ihan hyvä. Mielelläni otan vastaan ja isä mielellään neuvoo sellaisissa pikkujutuissa. Ei se liikaa puutu. Enemmän se oli sitä, että anna mennä vaan, hyvin menee. Sellaista tsemppaamista, poika veistelee.

– Mielelläni otan vastaan ja isä mielellään neuvoo.

Olivatko esimerkiksi vanhemmat yllättyneitä, kun se oli Suomi, jonka pelaajat heittelivät pelikamat ilmaan finaalin summerin törähdettyä?

– No en tiedä, olivatko miten yllättyneitä. Tietysti olivat iloisia ja näin… Tiesin itse, että meillä on kova joukkue. Ei se ehkä itseäni niin paljon yllättänyt, totta kai vähän. Koko ajan oli vahva usko, ehkä tämä monet muut yllätti, Jesse Ylönen puntaroi.

Pelicansista MM-kaukaloissa urakoi myös erän ajan huippulupaava maalivahti Jakub Skarek, 19. NY Islandersin viime juhannuksen kolmoskierroksen varaus kertoi lahtelaisjoukkueen nettisivuilla haluavansa koskea Ylösen kultamitalia, mikäli Suomi voittaa.

Kun haastattelu tehtiin perjantaina Pelicansin aamujäiden jälkeen, ei Skarek ollut ainakaan silloin saanut koskettaa mitalia.

– Ei ole vielä päässyt. Sillä ei ole enää nuorten kisoja, niin ei se tuo niihin kisoihin huonoa onnea, jos hän siihen mitaliin koskee, Ylönen virnistelee.

Miska Miettinen, Lahti