Jääkiekon Liigan pudotuspelit ovat veikeää aikaa.

Tämän kevään pudotuspelien ensimmäinen kierros käynnistyi tiistaina, ja jo pari päivää aiemmin oli alkanut kilpahuuto siitä, ketkä ovat omissa pareissaan suosikkeja.

Nimittäin niin, että joukkueiden päävalmentajat julistivat kilvan vastustajajoukkueita otteluparien suosikeiksi.

Kas näin:

– Me olemme tällä hetkellä selkeä altavastaaja siihen sarjaan (Ässiä vastaan). Heidän junansa kulkee hyvään suuntaan ja hankinnat ovat terveenä. Se on ihan selvä, että heillä tässä enemmän on hävittävää. (Rauman Lukon päävalmentaja Pekka Virta, Kiekkoareena 10.3..)

– Meillä ei ole muuta kuin voitettavaa. Olemme isoja altavastaajia, SaiPalla on kaikki paineet. (Lahden Pelicansin päävalmentaja Petri Matikainen, www.pelicans.fi 12.3..)

– KalPa on kova joukkue. Se on nyt tällä hetkellä meidän kovin vastustajamme. KalPa herättää kunnioitusta. Omaa peliä pitää pystyä pelaamaan, mutta ehdottomasti on kova joukkue vastassa. (Tapparan päävalmentaja Jukka Rautakorpi, Kiekkoareena 10.3..)

* * *

Tuota noin.

[nosto tasoitus=”oikea”]Minulla on näiden lausuntojen kanssa dilemma: ymmärrän tarkoitusperän, mutten niiden julkilausumista.[/nosto]

Tuossahan herrat päävalmentajat Virta ja Matikainen tulevat sanoneeksi, että vastustajajoukkue on parempi kuin heidän oma joukkueensa. Rautakorpi lätisee muuten vaan väsynyttä kiekkojargonia.

Minulla on näiden lausuntojen kanssa paha dilemma: ymmärrän lausuntojen tarkoitusperän, mutten ymmärrä alkuunkaan niiden julkilausumista.

Ymmärrän, että päävalmentajat haluavat asetella suosikin viittaa vastustajan niskaan ja täten kuvitella poistavansa paineita omalta joukkueeltaan.

Mutta kuvittelevatko he sen todellakin onnistuvan? Uskovatko he todella, että vastustajan leirissä alkaa lorahdella paineiden alla löysää housuun, kun nämä kuulevat olevansa ennakkosuosikkeja?

Siis ihan oikeasti?

No, voin kertoa Virralle ja Matikaiselle: näin ei tapahdu.

Hillittömintä Lukon ja Ässien välisessä nokittelussa oli se, että Virta sai kommentilleen haluamansa vastakaiun Ässien luotsilta Mikael Kotkaniemeltä.

[nosto tasoitus=”oikea”]Uskovatko he todella, että vastustajan leirissä alkaa lorahdella löysää housuun?[/nosto]

– Se on ihan täyttä paskapuhetta. Jos toinen joukkue operoi noin kolmen miljoonan euron pelaajabudjetilla, ja meillä se on miljoonan vähemmän, niin ei siinä nyt meistä valtavaa suosikkia saa, Kotkaniemi vastasi Kiekkoareenassa.

– Joukkueet olivat runkosarjassa peräkkäisillä sijoilla, joten ei ero niiden välillä kauhean suuri ole… Ihan höpöhöpöjuttuja väittää, että olisimme jotenkin iso suosikki, Ässien käskijä jatkoi.

Juupas, eipäs. Kumpi ja Kampi. Lukko ja Ässät, ja mitä näitä nyt oli!

* * *

Valmentajat yrittävät edellämainitun kaltaisilla lausunnoilla, aivan inhimillisesti, myös suojella omaa selustaansa. He yrittävät jo valmiiksi tyynnytellä kannattajien tulevaa kiukkua. Kun tappio tuollaisten lausuntojen jälkeen vääjäämättä seuraa, voi sanoa, että minähän sanoin: meillä oli huonompi joukkue.

Kaikkein merkityksellisin näissä lausunnoissa on signaali, jonka valmentajat antavat omalle joukkueelleen. Toistan: valmentajat siis sanoivat, että meidän joukkue on huonompi kuin vastustaja.

Miten luulette sellaisten kommenttien vaikuttavan joukkueen pukukopissa?

Ainakin Virralla on tästä jo tältä kaudelta kokemusta.

[nosto tasoitus=”oikea”]Oletteko koskaan kuulleet puhuttavan ”valmentajalle pelaamisesta”? Se on toisaalta klisee, mutta silti fakta.[/nosto]

– Toiset pistää kaiken likoon ja heittäytyvät kiekkojen eteen. Sitten on tämä toinen osasto. Koko kauden ajan peliaikaa hinkuneille olisi nyt vastuuta tarjolla. Ei sieltä hirveästi vastinetta nyt kuitenkaan joukkueelle irronnut. Pakko varmaan kaivaa reservistä pari pakkia hyökkääjiksi. Peliaikaa on annettava niille, jotka haluavat tehdä jotain joukkueen eteen, eivätkä anna periksi missään vaiheessa, Virta sanoi Kiekkoareenassa kaksi päivää ennen yllä mainittua lausuntoa.

Oletteko koskaan kuulleet puhuttavan ”valmentajalle pelaamisesta”?

Se on toisaalta klisee, ja toisaalta on surullista, jos motivaatio ei lähde syvältä pelaajan sisimmästä. Mutta silti on fakta, että pelaaja ”antaa” enemmän valmentajalle, jolle haluaa antaa enemmän. Se halu taas on joko syttynyt tai jäänyt syttymättä sen mukaan, miten pelaaja kokee valmentajan kohdelleen itseään ja koko joukkuetta.

* * *

En siis oikein ymmärrä, ketä valmentajat yrittävät noilla lausunnoilla huijata. Mutta se on varmaa, että huijaaminen ei onnistu, vaan päinvastoin yritys kääntyy valmentajaa vastaan.

Pelaajatkaan eivät nimittäin ole niin tyhmiä kuin valmentajat ilmeisesti vielä tänäkin päivänä toisinaan ajattelevat. Myös pelaajat lukevat lehtiä, katsovat televisiota, kuuntelevat radiota ja ovat näin perillä valmentajien julkisista lausunnoista.

Ja kyllä, uskokaa tai älkää, pelaajat – etenkin nämä nuoremman y-sukupolven edustajat – myös ajattelevat. He ajattelevat pelistä ja elämästä aivan itsenäisesti, ja he osaavat myös tehdä johtopäätöksiä toisten ihmisten, esimerkiksi valmentajien, sanomisista.

[nosto tasoitus=”oikea”]Milloin joku valmentaja sanoo, että me olemme todella rautaisessa iskussa, aivan lyömättömiä, selviä ennakkosuosikkeja?[/nosto]

Pekka Virta on kauden mittaan lausunut muun muassa, että joutuu loukkaantumisten takia peluuttamaan Mestis-tason pelaajia (mikä sinänsä piti tuolla hetkellä ihan paikkansa). Hän on myös vinoillut tappioputkea seuranneen voiton jälkeen ”kaiken maailman asiantuntijoille”, eli käytännössä kaikille ihmisille, joilla on hänen ja Lukon tekemisistä jokin mielipide. Toisin sanoen usealle kymmenelle tuhannelle raumalaiselle.

Nyt Lukon leirissä ihmetellään, kun loppukausi meni ns. vihkoon, etenkin kotona oli vaikeaa (runkosarjan loppuun seitsemän peräkkäistä kotitappiota) eikä yleisöäkään ole viime aikoina oikein kiinnostanut.

Voisiko viestinnällä joukkueen ja yleisön suuntaan olla jotain tekemistä yhtälön lopputuleman kanssa?

* * *

Ai niin. Virta ja Matikainen olivat oikeassa. Heidän kummankin joukkue hävisi pudotuspelien ensimmäisen ottelun. Kumpikin pääsee tänään yrittämään jatkoaikaa kaudelle kotiottelussa.

Itse odottelen mielenkiinnolla sitä päivää, kun joku suomalainen Liiga-valmentaja sanoo ennen ottelusarjaa tai ottelua, että me olemme todella rautaisessa iskussa, aivan lyömättömiä, selviä ennakkosuosikkeja voittamaan tämän sarjan ja itse asiassa jopa mestaruuden.

Sellaisen kommentin joukkue ja yleisö kuulisivat mielellään – ja saattaisivat uskoa senkin.

Pahoin vaan pelkään, että saan vielä vähän aikaa odotella.