Kommentti: KooKoo voitti bonusriidassa vähän rahaa – hävisi paljon enemmän imagopuolella

Ilta-Sanomat kertoi tänään ensimmäisenä tiedotusvälineenä Suomessa, että jääkiekon liigaseura KooKoo on voittanut kevään 2014 nousubonuksia koskeneen kiistan entistä päävalmentajaansa ja seitsemää ex-pelaajaansa vastaan. Itä-Suomen hovioikeus päätyi sille kannalle, ettei seuran tarvinnut maksaa liiganoususta luvattuja bonuksia, koska valmentajan ja pelaajien sopimus oli päättynyt ennen kuin nousu Liigaan varmistui kabinetissa. Päävalmentaja Juha Juujärvi sekä pelaajat Timo-Pekka Heikkinen, Santtu Huhtala, Aatu Hämäläinen, Mikael Kuronen, Nico Lehto, Jussi Nättinen ja Teemu Tallberg olivat auttaneet KooKoota voittamaan Mestiksen mestaruuden 2014, minkä ansiosta seura sai anoa liigapaikkaa kaudeksi 2015–16. Edellä mainitun kahdeksikon sopimukset päättyivät 30.4.2014, ja työnantaja oli Kouvolan edustusjääkiekko ry. Nousu varmistui kabineteissa syksyllä 2014. Keväällä 2015 KooKoon jääkiekkotoiminta siirtyi uudelle osakeyhtiölle KooKoo Hockey Oy:lle, jonka nimissä seura aloitti taipaleensa Liigassa. Osakeyhtiö katsoi, ettei sen tarvitse maksaa bonuksia näille kahdeksalle henkilölle, koska nämä eivät olleet siirtyneet uuden yhtiön palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Kukaan pelaajista ei pelannut KooKoossa enää kaudella 2014–15. Toukokuussa 2016 käräjäoikeus määräsi KooKoon maksamaan yhteensä 55 000 euron bonukset ja 21 500 euron oikeudenkäyntikulut. KooKoo haki ja sai kiistalle uuden ratkaisun nyt hovioikeudesta. Valmentaja ja pelaajat jäivät ilman bonuksia ja joutuivat lisäksi maksamaan reilun 27 000 euron oikeudenkäyntikulut. KooKoo siis ”voitti” hovioikeuden ratkaisulla vähän yli 100 000 euroa. Juujärvi ja pelaajat sen sijaan kärsivät hovioikeuden päätöksestä yhteensä reilut 80 000 euroa – noin kymppitonnin per mies. Se on valtava summa alasarjatason pelaajille. Vain Kuronen (sittemmin SaiPa ja Ilves) ja Tallberg (Sport ja Jukurit) ovat tuon kauden jälkeen pelanneet Liigassa. * * * Jokainen normaalilla maalaisjärjellä varustettu lienee samaa mieltä, että Juujärvelle ja pelaajille olisi kuulunut maksaa heidän ansaitsemansa bonukset. He nimenomaan olivat ne ansainneet auttamalla joukkueen nousun mahdollistaneeseen Mestiksen kärkisijaan. Mutta arkijärki ei oikeudessa aina paina mitään. Seurakin halusi pullikoida järjen ääntä vastaan ja perustella bonuksien maksamatta jättämistä muuttuneella yhtiöjärjestyksellä – joka sen oli pakko tehdä saadakseen liigalisenssin. Kouvolan Sanomien mukaan KooKoo perusteli kesän 2016 tiedotteessaan asian viemistä hovioikeuteen mm. tapauksen vaikeaselkoisuudella. ”Bonuskiista on seuran näkemyksen mukaan johtunut Liigan ja Suomen Jääkiekkoliiton tekemistä lukuisista sarjajärjestelmämuutoksista, joihin kumpikaan kiistan osapuoli ei voinut vaikuttaa”. KooKoo siis ikään kuin ulkoisti ongelman Liigan ja liiton syyksi, ja tähän vedoten kieltäytyi maksamasta bonuksia. Kyllä. Satatuhatta euroa on pienen talousalueen heikolle liigaorganisaatiolle melko iso raha. Mutta se on paljon vähemmän kuin on kymppitonni sittemminkin Mestiksessä valmentaneen Juujärven ja kyseisten pelaajien taskuissa. Imagomielessä KooKoo sitten hävisikin paljon enemmän kuin satatonnia. Tämänpäiväisen hovioikeuden päätöksen jälkeen KooKoo on pelaajien ja valmentajien silmissä seura, joka ei välttämättä halua pitää kiinni tehdyistä sopimuksista. Ei varsinkaan herrasmiessopimuksista tai -hengestä. Taas kerran riidan päätteeksi saatiin oikeudesta ratkaisu, jossa on pelkkiä häviäjiä. Lue Ilta-Sanomien alkuperäinen juttu täältä.