45 vuotta on varhainen ikä saada aivoinfarkti, mutta näin kävi Aki Tuomiselle. Entisen Liiga-pakin Keski-Uusimaalle kuvailema sairauskohtaus alkoi isänpäivän vastaisena yönä.

— 13. marraskuuta heräsin yöllä vessaan neljän–viiden aikaan, ja sitten alkoi maailma yhtäkkiä pyöriä ja surrata, Tuominen muistelee Länsiväylän sivuilla julkaistussa haastattelussa. Huusin vaimolleni Sussulle, että tule käymään. Alkuun hän luuli, että pelleilen. Nopeasti hän kuitenkin huomasi, että en pelleile, kun jalat eivät enää kantaneet. Oikealta puolelta vartaloa lähti heti pito pois, ja sitten tulinkin persemäkeä portaita alas.

Ensimmäinen ajatus oli, että vika oli tasapainoaistissa, mutta mieli muuttui pipon mentyä viidestä yrityksestä jokaisella ohi päästä. Malmin sairaalassa osattiin varsin nopeasti epäillä infarktia, varsinkin kun Tuominen ei enää kyennyt puhumaan.

Meilahdessa liuotus aloitettiin jo puolitoista tuntia ensimmäisistä oireista, mutta aivossa ollutta tukosta ei saatu ensiyrittämällä aukaistua. Infarkti johtui kaulavaltimossa sijainneesta repeämästä, jonka takia kehon oikea puoli lakkasi toimimasta tyystin.

Toimintakyky palasi neljän päivän jälkeen, mutta hoidot jatkuivat päiväsairaalassa tammikuun puoliväliin saakka. Nykyään läheiset eivät infarktin jälkioireita huomaa, mutta Tuominen itse huomaa sairauskohtauksen vaikuttaneen merkittävästi nimimuistiinsa.

SaiPasta ja kasvattiseurastaan HIFK:sta tuttu puolustaja pelasi SM-liigassa täsmälleen 200 ottelua. Kiekkokokemusta karttui myös Italiasta, Saksasta, Ruotsista ja Norjasta.