LAHTI. Vuodet vierivät, homma ei rapakon takana tahdo lähteä liitoon, Pittsburgh Penguinsin organisaatio vaihtuu sittemmin Pelicansiin, mutta hymy ja iloinen puhe eivät häviä Emil Larmin eleistä mihinkään.

Liigan tämän hetken yksi kuumimmista kassareista palasi täksi kaudeksi Lahteen. Ei voi puhua paluusta Pelicansin liigajoukkueeseen, vaan nimenomaan Lahteen. Ura seuran miesjoukkueessa on alkanut ilmiömäisellä tavalla – vyöllä on kahdeksassa pelissä kolme nollapeliä, torjuntaprosentti näyttää lukemia 92,77.

Keskiviikon jälkeen Larmi oli päästänyt lokakuun neljässä pelissä kaksi maalia. Kaksi maalia!

– Tiedän, että oon saanut viimeiset pari vuotta tehdä hommia aika paljon. Paljoa en ole saanut pelata (Pohjois-Amerikassa), eikä aina ole päässyt joukkueenkaan kanssa niin paljon treenailee. Mutta hommia on tehty ihan jokaisella osa-alueella, Pelicansin juniorikoulun kasvatti sanailee.

– Olen puhunut sitä, että kun keväällä lähdin pois, olin ihan älyttömästi parempi maalivahti kuin vaikka sinne mennessä, Larmi vastailee kysyttäessä, onko Pohjois-Amerikan reissulla tekemistä nykyisen ilmiömäisen vireen kanssa.

Vaikka Pohjois-Amerikassa pelikomennukset AHL:ssä ja ECHL:n Wheeling Nailersissa jäivät kahden kauden aikana vain 26 otteluun ulosmittaamisen samalla jäädessä toiseen kertaan, tietää Pelicansin miehissä vasta 24 vuoden iässä debytoinut Larmi nyt pohjan olevan kunnossa.

– Jossain kohtaa se tuloskin seuraa. Maalivahdin homma on perusasioiden tekemistä hyvin. Niitä pitää jaksaa vääntää päivittäin.

Nuorten maailmanmestari lähti Penguinsin organisaatioon loppukesästä 2019, ja tuon taipaleen alla lahtelaisessa kahvilassa kesällä 2019 tehdystä haastattelusta tulee edelleen mieleen avoin, iloinen ja sosiaalinen Larmi.

– Se on osa mun luonnetta ja sitä, mitä mä oon. Tällä hetkellä nautin elämästä, nautin jääkiekosta ihan älyttömästi. Ei varmaan koskaan ole ollut intoa yhtä paljon vääntää itseään hallille. Kertaakaan ei ole ollut sitä, että ei jaksaisi tulla hallille, tai että väsyttäisi. Nautin tosi paljon siitä, että joka päivä saa mennä koppiin, Larmi hymyilee Pelicansin kotihallin käytävällä Ilveksestä irronneen 2-1-voiton jälkeen.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Olen puhunut sitä, että kun keväällä lähdin pois, olin ihan älyttömästi parempi maalivahti kuin vaikka sinne mennessä.[/nosto]

– Luulen, että joka ikinen kaveri on samalla sivulla sen suhteen. Tämä on varmasti mukavaa kaikille.

NHL jäi ensimmäisellä visiitillä, eli kausina 2019-21 haaveeksi, ja AHL:n puolella pelejä kertyi Wilkes-Barre/Scranton Penguinsin paidassa vyölle 15 kappaletta.

Nuorten maailmanmestari ja miesten Suomen mestari on todistanut kotikaupungissaan sen, että joskus ovi voi aueta rapakon taakse toisen kerran.

Ainoastaan 1,65 maalia peliä kohden selkänsä taakse päästänyt molari on iso syy sitä, miksi Pelicansin pistekeskiarvo oli keskiviikon otteluiden jälkeen kenties sensaatiomaisesti isoin kaikista. Ovatko ensimmäisten kommenttien kuvailut syy sille, miksi sekä Pelicans että pelaaja loistavat nyt?

– No joo, mutta toi koostuu tosi monesta pienestä tekijästä – lopputulos isommassakin kuvassa. Ollaan saatu paljon hyviä kokemuksia ja ollaan kaikki niin pelillisesti kuin henkisesti samalla sivulla. Siinä on tosi hyvä pohja.

Sanotaan, että vuodet eivät ole veljiä keskenään. Lahessa, kuten kaupungissa tavataan sanoa, ne vaikuttavat olevan. Pelicans liiti jo vuosi sitten korkealla ja kovaa uuden luotsi Tommi ”Hölö” Niemelän alaisuudessa ja lopulta välieräpaikka jäi yhden voiton ja yhden maalin päähän.

– Hölön osaaminen viereen, niin tämä on todella yhtenäistä. Pystytään tosi erilaisia pelejä kääntää ittellemme. Välillä ookoo-suorituksella voittoja, välillä vähän heikommista ollaan naarattu pisteitä. Välillä ollaan oltu todella paljon parempi joukkue jäällä.

– Keinot ollaa löydetty – mutta niitä on syytä löytää jatkossakin.

Tähdeksi muualla – tähtenä kotona

Ajassa vielä enemmän taaksepäin palatessa Larmin urakaaressa on merkillinen yksityiskohta. Miesten peleihin hän murtautui Lahden naapuri Heinolassa ja sen Mestis-joukkue Peliitoissa kaudella 2015-16, liigajäät ja suomenmestaruusjuhlat tulivat tutuiksi myös lähellä Hämeenlinnassa kausina 2016-19.

Jälkiviisautta, mutta loistaminen naapurikunnissa ei nyt ole pois tästä ajasta.

– Ei ei. Olen mennyt sillä, että mitä elämä tuo eteen. Toki asiat voisivat olla aina jossain kohdin erilailla, mutta nautin siitä, missä ollaan nyt ja mitä saa tehdä. Oon tyytyväinen siihen, missä oon saanut olla.

[nosto tasoitus=”oikea”]- Kyllä mulle Lahti on koti, täällä tuntuu siltä, että olen kotona. Hämeenlinnakin on jonkinlainen koti.[/nosto]

Joku saattaisi kuvitella, että nuorten maailmanmestarin ja Suomen mestarin statuksilla Pohjois-Amerikan valloitukseen lähteneelle pelaajalle paluu Suomen talveen, ja tavallaan kuin lähtöruutuun olisi kova paikka – noin imagoa miettiessä.

– No tuota. En ole miettinyt sillä tavalla, itelle se oli hieno asia päästä kotikaupunkiin. Iso tekijä on sekin, että arki helpottui – kaikki on lähellä. Mitä muut ajattelevat, niin mulla ei välttämättä aika riitä sen miettimiseen, Larmi naurahtaa hymy edelleen leveänä kasvoilla.

Kotikaupungista puheen ollen. Liigaväki tietää Larmin aktiiviseksi ja avoimeksi sosiaalisen median käyttäjäksi. Twitter-tililleen hän on päivittänyt kuvia alati Lahden keskustassa sijaitsevan asuntonsa rakennusprojektista.

– Kyllä mulle Lahti on koti, täällä tuntuu siltä, että olen kotona. Hämeenlinnakin on jonkinlainen koti.

– Ja kotikin valmistuu jossain vaiheessa! Ei tarvitse enää kadulla asua.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Ja kotikin valmistuu jossain vaiheessa! Ei tarvitse enää kadulla asua.[/nosto]

Larmi on saanut kodin rakentamiseen apukäsiä ammattilaisilta ja perheenjäsenistä. Pelaajalla ei aika riitä kaikkeen yksin.

– Olen koittanut olla osumatta naulalla omaan peukaloon. Siellä on vähän kaikenlaista hommaa, muut ovat ehkä välillä tehneet vähän enemmän.

Arki taitaa rullata ihan kivasti sekä kaukalossa että sen ulkopuolella.

– Kyllä. On hienoa olla hallilla ja sen ulkopuolella.