Teemu Selänne puolustaa kiekkokaukaloiden tappelijoita Helsingin Sanomien haastattelussa.

Selänteen NHL-uran käynnistyessä, 1990-luvun alkupuolella tappelijat olivat olennainen osa jokaista joukkuetta. Sittemmin lajia on siistitty paljon ja goonien aika on käytännössä ohi.

Selänne muistelee menneitä aikoja lämmöllä. Jos rikoit, niin jouduit vastaamaan tekosistasi kaukalossa.

– Jos sikailit toisen jengin tähtipelaajaa vastaan, oman jengin tähtipelaajaa tultiin sikailemaan. Se oli reilu peli. Kovaa saa pelata, mutta kaikki ylimääräinen sikailu loppui. Oli sellainen rehti meininki. Ei mitään ylilyöntejä. Silloin oli pelaajilla itsellään oma vastuu, Selänne kertoi HS:lle.

Selänteen tulokaskaudella 1992-1993 hänen seuransa Winnipeg Jets hankki kaksi kovanaamaa eli Kris Kingin ja Tie Domin suojellakseen kultakimpalettaan.

– Olin ihan innoissani. Kyllä tiesin, mistä oli kyse. Muistan, miten monta kertaa joku teki jotain hölmöä minulle, Selänne kertaa.

Selänne muistaa hyvin yhden elävän esimerkin.

– Kun pelattiin Chicagoa vastaan Winnipegissä, Steve Smith veti muutaman kerran poikittaisella minua niskaan maalin edessä. Domi meni sanomaan, että kerran vedät vielä, niin sitten putoat.

– Smith teki vielä kerran ja joutui pudottamaan hanskat. Hän kaatui oman jalkansa päälle. Sääri- ja pohjeluu poikki, yhdeksän kuukautta pois kehästä. Kyllä hän varmaankin sen jälkeen alkoi miettiä, että kannattikohan sitä tehdä, Selänne muistelee.

Aika on nykyään toinen. Selänne koki, että tappelijoiden aikakaudella oli turvallista pelata.

– Nykyään, jos teet jotain tuollaista, saat kauheat pelikiellot ja sen takia rotat hyppii silmille.

Lue alkuperäinen artikkeli täältä.