Liigakausi pärähtää käyntiin pian, kun avauskiekko tiputetaan jäähän Raumalla 9. syyskuuta. Ennen sitä käymme SuomiKiekon ennakkopaketissamme vuorollaan läpi jokaisen liigajoukkueen.

Ennakoimme runkosarjan suoritusta, listaamme mielenkiintoisimmat hankinnat ja esitämme viisi väitettä tulevasta kaudesta. Tällä kertaa vuorossa on SaiPa, jonka tie vie tällä erää pudotuspeleihin.

Ja ansaitusti.

Mihin vie SaiPan tie?

Pudotuspeleihin.

SaiPa on näyttänyt olevan sekoitus selvästi aiempaa voimakkaampaa ja raikkaampaa hyökkäämistä, ja jotenkin pelitapa on nyt yhtenäisempi kuin aikoihin. Tuntuu, kuin pelaajat tietäisivät jo tässä vaiheessa kautta paikkansa ja roolinsa paremmin kuin hetkeen.

Jotain Idän Ihmeen eteenpäin menneestä kokonaisvaltaisesta paketista kertoo se, että joukkue on onnistunut voittamaan sekä lyhyempiä (Pitsiturnaus) matseja että täysimittaisia otteluita. Jänne ei ole mennyt poikki, kun juna höyryää viiden ukon voimalla eteenpäin – joskus vielä karkeitakin virheitä tehden.

SaiPa oli kokenut tämän jutun kirjoitushetkeen tultaessa (27.8. päivän aamu) vain yhden tappion kahdeksasta treenipelistä. Kovimpia näyttöjä ovat olleet Pitsiturnauksen finaalin Lukko-voitto, saksalaisen DEL-liigajoukkue Krefeldin kellistäminen (3-1) sekä Pelicansin tuhoaminen legendaarisin luvuin 6-1.

Pari peliä yhdessä pelannut ykkösnyrkki Oliver Okuliar – David McIntyre – Dominik Lakatos vaikuttaa vaarallisen hyvältä ja alati pelotteelta. Pitää muistaa se, että muita ykköskorin hyökkääjiä joukkueessa ovat Jarno Koskiranta, treenikaudella Jukureiden reppuun hatullisen ampunut Valtteri Ojantakanen ja kenties Veikko Loimarantakin. Leveyttä siis tulosyksikköön piisaa.

Vaikka joukkueen hyökkäyspelaaminen nimenomaan joukkueena on osoittanut loistavia toimimisen merkkejä, tarvitsee alakertaan saada vakautta ja tasapainoa niin kiekon kuin jalkojen kanssa ennen tosipelejä. Tätä väitettä ei kuitenkaan pidä ottaa ihan hirveän pitkäksi aikaa korvien väliin, koska jo pelkästään nyt SaiPa on mennyt järisyttävän paljon kohti parempaa yläkerrassa. Miksi sama ei kävisi alakerrassa?

Ja hei! SaiPan ei ole nyt yhtäkkiä tarvinnut painaa limppua punaisen jälkeen päähän ja painaa perään, vaan joukkue on pitänyt pikkumustaa itsellään rohkeasti. Joskus jopa todella rohkeasti. Ehkä tämän takia oman puolustuspään virheet voi antaa vielä anteeksi. Ei joukkue ainakaan näytä pelkäävän paineessa. Siitä iso käsi suomenmestariluotsi Pekka Virralle.

Viisi väitettä

1. väite – Aloitetaan helpolla. SaiPa palaa Virran viemänä pudotuspelijoukkueeksi. Joukkueen viime vuosien ihmeelliset pohjakosketukset jäävät, ja tekeminen on viikosta toiseen vähintään rutiinitasolla. Ei välttämättä aina liitoa, muttei totaalista floppaamistakaan.

Siitä kiitos hyökkäysosastolle, joka on raikkaan ja vaarallisen oloinen. Virta osaa reagoida kauden aikana erilaisiin ja luonnollisiin, parempiin ja heikompiin hetkiin. Se riittää tuomaan vähintään kymppisijaan tuovat pinnat.

Edellisen kerran keväällä 2019 pudotuspeleissä mukana olleen joukkueen iskun paikka on heti alkukaudesta – kun suuri kiekkoväki ei välttämättä odota paljoakaan, ei joukkueella ole sillä tavalla hävittävää. Jos hönkä lähtee päälle, vain luoja tietää sen, mihin parempaan kuin kymppisijaan se voi johtaa.

2. väite – Tuo pudotuspelipaikka voi olla itse asiassa, jos ei itsestäänselvyys, niin hajulla, läpi kauden. Tekisi mieli ennustaa, että SaiPa keikkuu noin 5-10 pelin jälkeen loppuun asti vähintään alemman viivan yläpuolella. Tähän perustelut tekstin aiemmat seikat.

3. väite – Katsojat palaavat kovasti niin pelaajalistan kuin pelitavan suhteen uudistuneen SaiPan kotipeleihin. Viime kauden koronaolosuhteet tiesivät kaikki, mutta ei ennen poikkeuskauttakaan joukkue vetänyt legendaariseen Kisapuistoon katsojia liikaa.

Nyt tämän toistumiselle ei ole syitä. Virta, vahvistukset, uusi pelitapa, uusi projekti, uusi alku nollista…

4. väite – Luotsi Virta saa piiskattua jonkun saipalaisen Leijonien maajoukkueeseen. Tällaisia nimiä esimerkiksi EHT:lle voisivat olla maalivahti Niclas Westerholm, pakit Kalle Maalahti tai Joel Olkkonen tai hyökkääjistöstä Koskiranta, Loimaranta tai jopa Ville Petman.

Eivät siis kaikki, mutta parhaimmillaan ihan lähellä EHT-tasoa. Jos joku nyt alkaa tuomitsemaan väitteen, niin ei siinä mitään. Mielipiteitä maailmaan mahtuun. Virta kykenee ihmeisiin niin yksilö- kuin joukkuetasolla.

LUE MYÖS:
Upea tarina: Mestis-konkari Liigan vakiokasvoksi 27-vuotiaana – viime kauden kova työ käännekohta: ”En päässyt etenemään – sitten tuli helpottava soitto”

5. väite – SaiPan hyökkäyspäätä on tässä jutussa nostettu eräänlaiseksi teemaksi, joten jatketaan sillä. Kauden päätyttyä pistepörssin ”teksti-tv-sijoilla” on vähintään kaksi lappeenrantalaispelaajaa. Realistisimmat sinne tyrkyllä olevat pelurit ovat ykkössentteri McIntyre ja tshekkilaituri Lakatos.

Mielenkiintoisimmat hankinnat

Apukapteeniksi nouseva paluumuuttaja Maalahti sekä Lakatos, McIntyre ja Okuliar ovat kiinnostavia nimiä. Pelaajia, joilta voi odottaa koviakin tehoja, mutta niiden lisäksi sitä kuuluisaa johtajuutta.

Esimerkiksi Lakatos on paukutellut viidessä treenipelissä viisi pinnaa, Maalahti seitsemässä peräti kuusi (0+6). McIntyrestä tulee mieleen vahvasti takavuosien legenda Vladimir Machulda. Johtaja, tehoilija, yleisön suosikki, valtavan vastuun kantaja.

Okuliarkin on latonut kahdeksassa matsissa pisteet 2+2=4, mutta laiturin kohdalla uskaltaa odottaa vielä parempaa. Ei ehkä tehoissa, mutta muuten pelaamisessa. Kun hän saa luistimet terään, tai siis pysyy pystyssä ja vahvistuu kamppailupelaamisessa, voi tulos olla aivan hyvä.

Näin runkosarjassa käy

Jatkoon SaiPa menee, ja se voi olla parhaimmillaan todella tehokas viimeistelijä. Ei olisi ihme, jos ylivoimapelaamisesta muotoituisikin nyt joukkueen vahvuus. Toinen vahvuus on luultavasti se, että kauden sisäinen rankka aaltoliike jäänee taakse.

Kun Virran projektista on nähty vasta treenikausi, ei pelaamistavasta vielä uskalla huudella suurelle yleisölle ääneen ihan hirvittävän paljon. Joka tapauksessa kauan kadoksissa olleisiin punaisiin lankoihin Idän Ihme alkaa saamaan otetta – ja toistaiseksi parhaiten hyökkäämisessä.

Sekin tulee huomioida, että miten uusi pelitapa – ilmeisen rohkea ja raikas sellainen – näkyy virheinä? Jos ei koita, ei voita, mutta vauhdin kiihtyessä inhimillisten kiekollisten mokien vaara kasvaa.

LUE MYÖS:
Liigan hännillä rypevä SaiPa koki yllättävän kohtalon – kaupunginvaltuuston päätös sai kansan hiiltymään täysin: ”P*rseelleen meni!”

Runkosarjan 10. sija

Valmennus

Päävalmentaja: Pekka Virta
Valmentajat: Ville Hämäläinen, Santeri Immonen
Maalivahtivalmentaja: Janne Valtonen

Kokoonpano

[table id=35 /]

Aiheet Kausiennakot Liiga Pääuutiset SaiPa