Ylivoimaisen hyvä Miro Heiskanen hämmästyttää jopa HIFK:ssa – ”Se on ollut yllätys”

HELSINKI. Jo ensimmäisten liigaotteluiden yhteydessä Nordenskiöldinkadun jäähallissa ihmeteltiin punaisten numeroa 41.

”Mikäs kundi tää o?”

Liigan säännöt sallivat 17-vuotiaalle pojanklopille visiirin. Muuten hän olisi viilettänyt häkki päässä ja ilman legendaarista olutmainosta, joka on koristanut IFK:n pelipaitoja jo vuosikymmenten ajan.

Miro Heiskanen jätti itsestään mainion vaikutelman heti liigauran ensimmäisillä hetkillä.

Hyvin liikkuva mutta rauhallinen puolustaja, joka tietää mitä tekee. Fiksua kiekonliikuttelua, vahvaa hyökkäysten tukemista ja rohkeutta kiekon kanssa.

Kesäkuun lopulla Dallas Stars varasi Heiskasen hyvin korkealla, NHL-varaustilaisuuden kolmannella vuorolla.

Loppukesästä tullut aivotärähdys käytännössä varmisti sen, että Heiskanen pelaisi vielä yhden kauden Suomessa. Tätä kuviota Stars kaavaili Heiskaselle jo ilman loukkaantumista, koska Suomessa hänelle oli tarjolla valtaisa rooli.

– Uskon, että hän kehittyy aika hyvin tässä vuoden aikana, kun hän saa pelata tuollaisessa roolissa, IFK:n avainhyökkääjä Juha-Pekka Haataja pohdiskelee SuomiKiekko-sivustolle viitaten punapetojen puolustajien loukkaantumissumaan.

– Välillä tuntuu, että hän pelaa joka toista vaihtoa, Haataja havainnoi.

Eikä tämä väite täysin väärin mene. Heiskasen peliaikakeskiarvo 10 ottelussa on ollut peräti 23 minuuttia ja 52 sekuntia.

Kauden ennätysminuutit Heiskanen keräsi kasaan Raumalla perjantaina: 28.53.

– Sitä yrittää ottaa ihan rauhallisesti hänen kanssaan ja katsoa vähän hänen minuuttiensa perään. Ne ovat kovia, mutta toisaalta kyseessä on pelaaja, joka haluaa vastuuta ja nauttii niistä kovista minuuteista. Hän on noussut aivan selkeäksi liideriksi meidän pakkikalustossa, IFK:n päävalmentaja Ari-Pekka Selin myöntää.

Aitoa iloa

Kun mainitsee sanaparin Miro ja Heiskanen, Selinin suupielille nousee välittömästi hymynkare.

Oman valmennusurasi aikana olet nähnyt monia puolustajia ja monia erittäin lupaavia pelaajia. Mutta onko koskaan joukkueessasi ollut noin kovaa talenttia?

– Ei taida… ei noin ylivoimaista, Selin mietiskelee.

– Pitää nostaa kädet ylös, Selin demonstroi pienellä käsien tuuletuksella, ravistelulla.

– Täytyy olla iloinen tästä, 54-vuotias IFK-luotsi jatkaa leveän hymyn kera.

Selin sai nähdä läheltä Heiskasen otteita viime kaudella. Heiskanen liittyi IFK:n vahvuuteen kesken puolivälieräsarjan, kun hän oli toipunut loukkaantumisista. Lopulta Heiskanen ja IFK tiputtivat Selinin valmentaman TPS:n ulos kevään karkeloista.

Alkukesästä Selin otti IFK:n haltuunsa ja aloitti samalla yhteistyön Heiskasen kanssa.

Vaikka moni kotimaisen kiekkoilun seuraaja oli jo saanut maistiaisen Heiskasen taidoista ja pelikyvyistä, tuotti todellisuus esimerkiksi Selinille hämmennystä.

– Se, että hän pystyy ratkomaan pelejä ja johtamaan pakkikalustoa, ei ole tullut mitenkään yllättäen.

– Mutta se, millä tasolla hän liikkuu joka ilta, on ollut yllätys, Selin nyökyttelee.

Vertaus toiseen todelliseen lahjakkuuteen

Heiskanen on piste per peli -tahdissa. 10 peliä, 6+4=10. Hänen ollessaan kentällä IFK luo jatkuvasti enemmän maalipaikkoja kuin ottaa niitä vastaan omaan päähän.

– Onhan se ihan mahtavaa niin valmentajalle kuin koko joukkueelle, että tuon ikäinen kaveri pystyy liidaamaan koko porukkaa tuolla jäällä, Selin sanoo, mutta kääntää puheet nopeasti realiteetteihin.

Heiskanen on vasta 18-vuotias.

Se meinaa unohtua, kun katsoo Heiskasen kypsiä otteita.

– Heti kun näin hänet ensimmäisen kerran, minulle tuli mieleen Joni Pitkänen. Niin hänen luistelunsa osalta kuin siitä, että hän on tuollainen hyökkäävä puolustaja. Hän tukee hyökkäyksiä ja pystyy tuomaan omalla jalalla kiekkoa alueelle. Liuku on ihan huippuluokkaa, ihan kuten Jonilla oli, Haataja vertaa.

Pitkänen oli aikanaan todellinen Suomi-kiekon superlupaus. Hänen NHL-uransa katkesi lopulta ikävään jalkavammaan. Parhaimmillaan Pitkänen oli aivan valtaisan huikea puolustaja.

– Koon osalta puhutaan erilaisista tapauksista, mutta pelitapa on molemmilla sellainen rennon letkeä. Esimerkiksi Heiskanen pystyisi pelaamaan vaikka 40 minuuttia pelissä. Liuku- ja muut ominaisuudet mahdollistavat sen. Luistelu on niin kevyennäköistä, Haataja sanoo.

Haatajan mukaan Heiskasen kanssa pelaaminen on erilaista kuin muiden puolustajien kanssa.

– Aina pystyy luottamaan siihen, että kun hän pääsee vauhtiin, ei tarvitse mennä niin lähelle hakemaan sitä avausta. Tietää, että hän pystyy tuomaan kiekkoa ylös omalla jalalla.

– Se on tosi iso apu, Haataja myöntää.

Vaikka Heiskasen otteet ovat täynnä pelirohkeutta, ei hän tee tyhmiä virheitä. Hän ei hukkaa kiekkoja vastustajan siniviivalla tai hae mitään yllytyshulluja ratkaisuja.

– Sitä tietää, että tiukoissa paikoissa on pelaaja, johon voi luottaa ihan täysillä, Selin avaa valmentajan näkökulmaa.

IFK:n pukukopista on kerrottu vuosien varrella jos jonkinlaisia myyttejä. Isojen poikien huone, johon ei pitkillä kalsareilla astuta.

Pystyykö Heiskasta pitämään enää edes mitenkään poikana, kun otteet ovat kaukalossa niin miehekkäitä?

– Ei sitä ikää edes ajattele hänen kohdallaan. Ja jos miettii koko IFK:ta, hän on oma kasvatti ja tuollainen talentti. Onhan hän koko seuralle aivan valtavan iso asia. Ei noita liikaa täältä IFK:sta löydy, jos vertaa vaikka joihinkin muihin suurseuroihin. Esimerkiksi Kärppiin tai muutamaan muuhun, Haataja miettii.

– Seuralle ja faneille hän on iso juttu.

Ehkäpä kohta myös koko Suomen kansalle. Heiskanen kun tavoittelee olympiapaikkaa tällä kaudella.

Ensi viikolla Heiskanen on mukana Karjala-turnauksessa. Siellä nähdään hyvin, missä hän menee kansainvälisellä tasolla.

– Olisi ollut yllätys, jos häntä ei olisi kutsuttu sinne, Selin huomauttaa.