Tiistaina tuli katsottua Tapparan ja Sportin välinen hikinen jatkoajalla 1-0 tamperelaisten hyväksi päättynyt ottelu.

Tapparan passiivisuus ja tehottomuus ei tullut yllätyksenä, kun sama meno on jatkunut koko runkosarjan. Yllättävää on oikeastaan se, ettei joukkueen hyökkäyspeli ole muuttunut yhtään vapautuneemmaksi, vaikka pian on kolmannes runkosarjasta pelattu.

Eikä siinä mitään, sillä joukkue voittaa hyvän viisikkopuolustamisensa ansiosta mukavasti pelejä ja on edelleen mestarisuosikki keväällä.

Totuus kuitenkin on, että Tapparan pelit ovat syksyllä olleet pirun tylsää katsottavaa. Sport-ottelua katsellessa meinasin nukahtaa sohvalle.

Tappara on tehnyt kolmanneksi vähiten maaleja Liigassa joukkueella, josta piti löytyä usea ehdokas pistepörssin kärkipaikoille, maalipörssin voittajaehdokkaita sekä sarjan tehokkaimpia puolustajia.

Joukkueen motto tuntuu olevan, että voitot ratkaisevat. Kylmä fakta, mutta puhtaasti kiekkofanina totean, että 60 ottelun runkosarja tällä nähdyllä pelitavalla käy erittäin raskaaksi katsojalle.

Tapparan kauden 15 ottelusta peräti 13 edellistä on päättynyt yhden maalin erolla suuntaan tai toiseen.

Toinen ääripää tällä hetkellä on Mikko Mannerin luotsaama Kärpät. Sarjakärjen mottona on tälle kaudelle ollut palauttaa hyvin liikkuva taitokiekko takaisin Ouluun heikon viime kauden jälkeen.

Ja Kärpät pelaa hurmiossa tällä hetkellä. Torstaina joukkue latasi HIFK:ta 5-0 tauluun esityksellä, joka oli energistä lätkää ensimmäisestä vaihdosta viimeisille minuuteille saakka. On aina kiva katsoa peliä, jossa toinen osapuoli onnistuu jättämään toisen täysin telineisiin.

Jos Tapparan peli väsyttää katsojan, saa Kärpät sykkeen nousemaan kovan paineistuksen ja nopeiden hyökkäysten ansiosta, joita nähdään jatkuvalla syötöllä.

52 tehtyä maalia 16 ottelussa kertoo tarpeeksi joukkueen vaarallisuudesta. Kärppien kotipelit ovat tällä hetkellä viihdyttäviä tapahtumia, joita katsoo mielellään.