Jokainen ottelu analysoidaan joukkueen kesken aina tarkasti, päättyi se sitten voittoon tai tappioon. Lyhyesti heti pelin jälkeen ja usein syvällisemmin seuraavissa harjoituksissa. Maalivahdit yleensä vielä perkaavat jokaisen pelatun ottelun maalivahtivalmentajiensa kanssa erikseen. Käydään läpi ottelussa olleet hyvät ja huonot asiat ja mietitään, olisiko jotain pitänyt tehdä toisin. Lisäksi monta asiaa tulee pohdiskeltua vielä yksikseenkin pelin jälkeen ennen nukkumaan menoa. Mitä asioita me oikeasti pelien jälkeen pohditaan? Koitan nyt vähän selventää.

SaiPan maalilla torjuva Frans Tuohimaa käy uudessa blogijulkaisussaan läpi, mitä asioita maalivahti tarkastelee pelin jälkeen.

Helsinkiläislähtöinen torjuja kertoo, että ottelun perkaaminen ei tapahdu sormia napsauttamalla, sillä joukkueen yhteisen analyysin lisäksi maalivahdit tutkivat myös tapahtumia omasta näkökulmasta.

Itse ottelun jälkeen asiat käydään läpi lyhyesti ja vasta seuraavissa harjoituksissa syvällisemmin. Sen lisäksi ottelut saattavat seurata pelaajaa kotiin, alitajunnassa.

Mä yleensä aloitan analysoinnin siitä, miltä musta tuntui pelin aikana yleisesti. Tämä on yleensä aina myös veskarivalmentajan ensimmäinen kysymys. Olinko hetkessä ja keskityin hyvin vai harhailiko ajatus ottelun aikana? Miten fysiikka toimi – tuntuko kroppa jämäkältä vai oliko ”löysyyttä”? Jos näissä oli ongelmia niin pystyikö silti taistelemaan sen yli ja palauttamaan ajatukset olennaiseen?

[nosto tasoitus=”oikea”]Olinko hetkessä ja keskityin hyvin vai harhailiko ajatus ottelun aikana?[/nosto]

Tuohimaa kertoo, että laajemman kuvan saatuaan siirrytään päästettyjen maalien käsittelyyn. Jos pelaaja itse ja maalivahtivalmentaja pääsevät epäkohdista samalle aallonpituudelle, voi käsittelyssä siirtyä eteenpäin.

Maaleja läpi käydessä saattaa joskus huomata asian, joka oli useamminkin pelin aikana pielessä, vaikka maalia ei tilanteista enempää olisikaan syntynyt. Näitä voi olla esim. maskipelit, jossa maalivahti joutuu tekemään kovasti töitä nähdäkseen kiekot. Joskus hyväänkin lopputulokseen päättyneessä pelissä näitä kiekon hukkumisia on voinut sattua kolme, vaikka vain yksi olisi mennyt sisään. Kahdesta on siis selvitty pelkällä tuurilla ja on hyvä tiedostaa asia, jotta sen saa seuraavaan peliin korjattua.

SaiPan alku liigakaudelle oli surkea, sillä joukkue hävisi KooKoolle kahdesti jääden nollaan pisteeseen. Joskus myös huonoista asioista voi kuitenkin repiä positiivisia asioita.

Maalien jälkeen usein vielä keskustellaan yleisesti pelistä ja esim. huonon suorituksen jälkeen koitetaan kaivaa pelistä myös hyviä asioita esiin, jotta saadaan ne seuraavaan peliin ja jätettyä huonot asiat taakse. Tähän yleiseen keskusteluun sisältyy yleensä myös, miten pakit mun mielestä pelas ja voidaanko jostain tietystä pelitilanteesta keskustella ennen seuraavaa peliä. Esimerkiksi alivoimapelaaminen on usein asia josta puhutaan.

Kuten muissakin ammateissa, myös jääkiekkoilijalla työrupeama saattaa velloa mielessä vielä kotonakin. Tuohimaa kirjoittaa, että hän ei mitään tiedostettua analysointia pyri tekemään, mutta alitajuntaisesti peli pyörii päässä.

Välillä tulee havahdutettua itsensä tosi syvältä jostain pelitilanteesta. Monilla kroppa käy kotona vielä niin kierroksilla, että nukahtaminen saattaa olla tosi vaikeaa. Joko uni ei meinaa millään tulla tai sitten muuten vaan nukkuu levottomasti ja heräilee.

Frans Tuohimaan blogitekstejä voit lukea tämän linkin takaa.