SuomiKiekko-sivusto tapasi keskiviikkona Vancouverissa Detroitin ruotsalaistähden Daniel Alfredssonin. Sotshin olympiajoukkueeseen hamuava laitahyökkääjä sanoo, että Ottawan ja Detroitin valmentajien yhteinen historia teki sopeutumisesta autokaupunkiin helppoa.

Daniel, tänään iso voitto Vancouverista ja neljän ottelun tappioputki poikki. Taisi olla aika jämäkkää vieraskiekkoa?

Pelasimme erittäin hyvin. Luistelimme hyvin ja pysyimme kiekossa. Pääsimme hyvin kiekon kanssa keskialueen yli ja saimme heitettyä sitä päätyyn. Sen jälkeen pääsimme itse antamaan hyvin painetta. Siksi he eivät päässeet tänään pyörittämään. Se oli erittäin hyvää vieraskiekkoa.

Saitte pidettyä tulikuumat Sedinit pois maalipaikoilta. Miten se onnistui?

He tekivät juttunsa ensimmäisessä maalissa, mutta sitä lukuunottamatta Pavelin (Datsjuk) ketjunsa kanssa teki heitä vastaan erinomaista työtä. Se teki meidän elämästämme helpompaa. Kaikki sen tietävät, että heiltä pitää saada aika ja tila pois, mutta aina se ei heitä vastaan onnistu.

Teit itse tärkeän tasoitusmaalin. Maalin edessä oli aikamoinen hässäkkä, miten sait kiekon sisään?

Siinä oli irtokiekko ja yritin vain saada sen takakulmaan. Luulin, että se oli tolpassa, mutta sitten näin jätkien nostavan kätensä pystyyn.

Mennään ajassa hieman taaksepäin. Millaiset tunnelmat oli kaikkien vuosien jälkeen kesällä lähteä Ottawasta?

Lähtö oli tosi vaikeaa, mutta se on ollut itselleni myös haastavaa ja hauskaa. Perheelle siirto on myös ollut innostava juttu. Meillä on neljä poikaa ja koko orkesterin siirtäminen toiseen kaupunkiin on ollut ihan hauskaa.

Kuinka vaikeaa itse lähtöpäätöksen teko oli?

Lopullisen päätöksen teko ei koskaan ole helppoa. Mutta tilanteessa, missä olin, niin se täytyi tehdä. Minulla ei ollut suunnitelmia lähteä, mutta kun tilanne tuli eteen ja päätös piti tehdä, se tapahtui nopeasti. Tietenkin juttelin asiasta ensin perheen sekä muutamien kavereiden kanssa, jotka ovat olleet samassa tilanteessa. Tuntui, että nyt oli oikea aika siirtyä.

Olet taas ensi kesänä vapaa agentti. Onko Detroit viimeinen joukkueesi NHL:ssä?

Paha sanoa tuohon mitään. Juuri nyt kroppa tuntuu hyvältä ja pelaaminen maistuu. Haluan pelata tämän vuoden pois ja katsoa sitten tilannetta pelaamisen suhteen uudelleen.

Kuinka paljon sopeutumista ryhmään on helpottanut ruotsalaispelaajat joukkueessa?

Helpointa on varmasti ollut sopeutuminen jäällä, sillä Ottawan valmentaja Paul MacLean oli pitkään valmentajamme Mike Babcockin apuvalmentajana. Systeemi täällä ja Ottawassa on hyvin samanlainen, joten sopeutuminen pelitapaamme oli minulle todella helppoa.

Mikä sitten on ollut vaikeinta?

Vaikeinta on ollut kaiken muun järjestäminen. Muuttaminen lasten kanssa, koulut, asumisjärjestelyt, lasten harrastukset, luottokorttien hommaamiset, ajokorttien vaihtamiset… heh! Jääkiekkopuoli oli ehdottomasti se helpoin.

Miten tulevat olympialaiset näkyivät valmistautumisessasi kauteen?

Pääasiassa tavoitteenani oli pelata hyvä kausi NHL:ssä. Toki ei ole kysymystäkään, ettenkö haluaisi olla Ruotsin olympiajoukkueessa mukana. Katsotaan, miten pelini kulkee täällä. Valmentajat ovat tulossa tänne meitä katsomaan ja sitten juttelemme tästä aiheesta lisää.

Mitä mieltä olet omasta pelistäsi alkukaudella?

Aloitin mielestäni surkeasti, mutta olen parantanut jatkuvasti ja uskon, että pystyn olemaan enemmän hyödyksi joukkueelle, mitä pidemmälle kausi etenee. Olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen.

Missä joukkueena menee Detroitin peli tällä hetkellä?

Oikeaan suuntaan ehdottomasti ja se on mukava nähdä. Oli erittäin tärkeää saada tänään tappioputki poikki.

Tommi Seppälä, Vancouver
Twitter: @TommiSeppala