MM-kisoissa Helsingissä paikan päällä kisoja raportoiva toimittaja ja Kiekkoministeri Ilari Savonen nostaa pöydälle suuren ongelman Leijoniin liittyen.

****

Tähän alkuun on aloitettava hyvällä heitolla. Slovakia-ottelun jälkeen Janne Pesonen heitti vastapallona toimittajan muotoilemaan kysymykseen ”tänä vuonna Suomella ei taida olla maalivahtiongelmaa” lopulta aika oivallisen näkökulman. Miksi aina pitää nostaa esille ongelmia eikä puhua positiivisista asioista?

Niin. Onko se sitten välittämistä vai kansalle tiedon jakamista siitä, missä osa-alueilla Leijonien pelin kokonaisuudessa tökkii?

Pitääkö kahden voiton jälkeen olla niin kriittinen ja nostaa esille isoja ongelmakohtia?

Aika moraalisia pohdintoja lopulta.

Mutta kyllä, monen hyvän asian keskellä Leijonien yhtenä murheenkryyninä on ollut kakkosketjun pelaaminen. Siinä on ollut lupaavia aihioita, mutta lopulta esille on noussut selkeä ongelmakohta.

Kakkossentterin Ville Viitaluoman liike ja kaksinkamppailupelaaminen eivät ole riittäneet millään MM-kisojen vaatimalle tasolle. Tämä on fakta, vaikka tähän voi tulla petrausta.

Ja heti alkuun täytyy siis muistaa, että tämä on täysin toimittajan oma mielipide ja tuntuma. Yllätys saa kuitenkin tapahtua, jos Viitaluoma pystyy nostamaan tasoaan merkittävästi.

Ei HPK-sentterin pelissä oikeastaan muu ole tökkinyt kuin se, että pelinopeus on ollut aivan liian heikko. Varsinkin Slovakia-pelissä kakkosketjun peli oli solmussa jo hyvin pitkälti sen takia, että välimatkat kasvoivat liian suuriksi.

Kun Lauri Korpikoski ja Sakari Salminen olivat jo pyörimässä hyökkäysalueelle, tuli Viitaluoma jälkijunassa jokaiseen tilanteeseen mukaan.

Oikeasti kakkossentteritilanne on hyvin ongelmallinen tällä hetkellä Leijonille. Iso kysymys on yksinkertainen:

Mitä tehdä?

****

Kerrataan nykyinen keskushyökkääjätilanne.

Petri Kontiola: kisojen parhaita hyökkääjiä. On isossa kaukalossa aivan loistava sentteri. Luo paikkoja jatkuvalla syötöllä, pelaa kovalla itseluottamuksella ja on todella pelirohkea. Lopputulos on mahtava. Ei mitään kysymysmerkkejä ”Konnan” kohdalle.

Juha-Pekka Hytönen: On MM-kisatasolla hyvä nelossentteri, mutta onko lopulta aineksia isompaan rooliin? Pystyykö oikeasti tuomaan jotain parempaa kakkosketjun rooliin Viitaluoman sijaan? Isoja ja merkittäviä kysymyksiä. On varmasti vahva vaihtoehto paletissa, jos siihen jotain muutoksia aletaan tekemään. Mutta toimiiko mahdollinen muutos? Sitä on äärimmäisen vaikea sanoa. Kuuluisa mututuntuma on se, että ei toimi.

Jarno Koskiranta: Tapparan sentteri nousi Saksa-ottelussa hieman humoristisella tavalla valokeilaan jätettyään lyömättä varmuuden vuoksi Veli-Matti Savinaisen ampuman laukauksen tyhjään maaliin. Mutta ei siitä sen enempää. Otetaan breiking point esille.

Mikäli NHL:stä ei esimerkiksi saavu enää lisävahvistuksia Leijonille, voi Koskiranta löytää itsensä kakkosketjun keskeltä. Näin se vain on. Koskirannan liike on selvästi parempaa kuin Viitaluoman ja hän on voittanut kaksinkamppailua selkeästi paremmin kuin juuri Viitaluoma. On loppujen lopuksi vielä varma kiekollisesti, joten äärimmäisen vahva vaihtoehto, jos tosiaan muutoksia tehdään.

Miika Lahti: Jos muutoksia tapahtuu, voi nousta nelosketjun keskelle. Ei muuta. Täysin roolipelaaja, ei missään nimessä kakkosketjun sentterivaihtoehto.

Siinäpä se tilanne. Ja ainiin, voihan se olla, että NHL-avusta Korpikoskesta tehdään sentteri. Sehän jos joku olisi mielenkiintoinen ratkaisu.

Mutta miksi tämmöistä asiaa pitää pohtia kahden voiton jälkeen?

****

Leijonat ovat nyt voittaneet yhden alkulohkonsa päävastuksista. Slovakia oli lauantain kamppailussa alussa parempi, mutta sen jälkeen voimasuhteet kääntyivät kotiyleisön kannalta suotuisaan suuntaan. Yli puolen ottelun ajan Leijonat olivat kerrassaan hyviä. Erityisesti siis ykkösketjunsa johdolla.

Mutta. Edessä on erityisesti vaikea Venäjä-ottelu. USA ei ole tänä vuonna sellainen peikko, mitä se esimerkiksi viime keväänä oli. Joukkue on heikompi ja sen pelillinen ydin on epävakaa.

Silti nuo kaksi joukkuetta ovat ne loppulohkon todelliset haasteet.

Mitä jos ykkösketjulle tuleekin ”off night”? Mitä jos Kontiola ei veivaakaan kiekkoa ilmasta lapaansa ja käännä sitä verkonperukoille? Mitä jos tehoja ei tulekaan? Tuleeko niitä muualta?

Fakta on se, että niitä ei ole tullut tähän mennessä tarpeeksi ykkösveturin takaa.

Sillä ei ole kuitenkaan ollut tähän mennessä suurta väliä, kun juuri se vitja on ollut voittoja tuova lenkki.

Mutta pelien koventuessa kaikkea ei voi nojata ykkösketjun varaan. On oltava leveyttä.

Siksi kakkosketjun taitotason ja ratkaisuvoiman hyötykäyttö olisi ehdottoman tärkeä juttu. Salminen ja Korpikoski kaipaavat ketjun keskelle sentteriä, joka ei ole jarru, vaan yhdistemää täydentävä osa.

Siksi tätä asiaa pitää pyöritellä, vaikka se kuinka negatiivissävytteinen onkin.

Eikä pidä tulkita väärin. Leijonat ovat lopulta aloittaneet MM-turnauksen hyvin. Katkaisseet neljän ottelun tappioputken ja ottaneet itseluottamuksen kannalta kaksi tärkeää voittoa. Se on hyvä juttu, mutta jatkoa ajatellen on oltava valmis tekemään tarvittavia muutoksia.

Prosessin pitää edetä oikealla tavalla eteenpäin. Se mahdollisesti vaatii muutoksia. Tai sitten kakkosketjun keskellä Viitaluoman on nostettava tasoaan.

Mitä käy? Sen tulevat pelit näyttävät. Yksinkertaisesti.

Ilari Savonen, Helsinki
Twitter: @ilarisavonen

Aiheet Artikkelit Leijonat MM2013 Pääuutiset Viitaluoma Ville