Tiukasti Leijonien tekemisiä koko kevään ajan seuraava toimittaja ja Kiekkoministeri Ilari Savonen purkaa tuoreimpia tapahtumia läpi joukkueen rakentamisen suhteen.

****

Jori Lehterä, sivussa loukkaantumisen takia. Menetys, iso menetys.

Jarkko Immonen, sivussa henkilökohtaisten syiden takia. Menetys, iso menetys.

Niko Kapanen, sivussa henkilökohtaisten syiden takia, tiedät jo mitä tähän kohtaan tulee.

Tukholmassa ja Helsingissä pelattavia kevään MM-kisoja varten valmistautuvan Leijonien joukkueen runko on mennyt yhtäkkiä todella uusiksi.

Tuttuja luottonimiä on tippunut kosolti pois kelkasta ja kun samalla NHL:ssä pudotuspeleihin on menossa paljon suomalaisia, on tilanne haastava.

Ei tule todennäköisesti Mikko Koivua, koko maan parasta sentteriä. Ei tule Jussi Jokista. Valtteri Filppulan pääsy on tiukassa ja niin edelleen.

Eikä tule myöskään Mikael Granlund. Eli jos palaa viime kevään Leijonien joukkueeseen, on siitä nykyisen tilanteen suhteen sivussa viisi kärkihyökkääjää.

Se on paljon.

Hyökkäyksen osalta niiden ”isojen” vahvistusten suhteen toiveet kääntyvät tiukasti Carolina Hurricanesia päin. Mikä on Tuomo Ruudun tilanne? Sallivatko erinäköiset kolhut ja vammat kisoihin osallistumista?

Noh, se on yksi palanen kakussa. Nyt sen makuannoksen rakentamisessa on paljon pohdittavaa.

Kuka ottaa Koivun roolin? Petri Kontiola?

Kuka ottaa Immosen roolin? Ville Viitaluoma? Teemu Ramstedt?

Pyörittelyä. Sitä on luvassa vielä paljon tulevien muutaman viikon ajan.

****

Kun monta luottopelaajaa on poissa, nousevat nyt esille uudemman sortin maajoukkuekasvot.

Ramstedt, Sakari Salminen, Juha-Pekka Haataja, Viitaluoma ja niin edelleen. Nyt heillä on elämänsä tilaisuudet edessä.

Toki huoli on kova siitä, että onko näistä herroista Koivun, Jokisen, Filppulan, Immosen ja Granlundin paikkaajiksi? Millaista panosta heiltä voi odottaa?

Kun palataan vielä viime kevääseen, voi sieltä muistella yhtä isoa teemaa. Maalinteon vaikeus. Leijonien ykkösketju Koivun, Filppulan ja Jokisen osalta vastasi isosti joukkueen tehokkuudesta.

Ratkaisupeleissä tulitukea antoi Kontiolan johtama nelosketju. Mutta ongelmia oli. Paikkoja rakentui, mutta niiden hyödyntäminen oli vaikeaa.

Mikä asian laita on nyt, kun mukana on pitkälti Euroopassa kikkailevia taitureita? Voivatko Haataja, Salminen, tai Juhamatti Aaltonen olla pelastajia? Onko heistä siihen?

Kuka heille petaa paikkoja? Pärjäävätkö Viitaluoma tai Ramstedt MM-kisojen vauhdissa ja haasteissa? Pystyvätkö he pelaamaan omalla tasolla USA:ta tai Venäjää vastaan?

Näitä kysymysmerkkejä voi lyödä toisensa perään vaikka sinne MM-kisoihin asti. Kauhean pitkän listanhan näistä saa, mutta.

Pitäisikö asetelma kääntää juuri toisinpäin? Ehkä tämä on näytönpaikka?

Ehkä nyt odotukset ovat maltillisemmat, vaikka kyseessä ovat kotikisat? Sitä kautta henkinen paine on helpompi. Ehkä kevään ryhmä pystyykin nousemaan kovalle tasolle? Ehkä ryhmän harmonia on äärimmäisen hyvä?

Toki onhan se päivän selvä fakta, että ”heikommilla” senttereillä Leijonien peli tulee muuttumaan. Keskushyökkääjän rooli Meidän pelissä on kuitenkin niin isossa roolissa. Mitä sitten lopulta tapahtuu? Millaiseksi Viitaluoma, Ramstedt ja kumppanit pelin muodostavat? Ehkä ongelma ei lopulta olekaan niin iso?

Samalla täytyy muistaa sekin fakta, etteivät vastustajajoukkueetkaan saa aivan yhtä kovia joukkueita kasaan kuin viime keväänä. Kiitos NHL:n pudotuspelien myöhäisen alkamisajankohdan.

Toki NHL-kavereita tullaan näkemään kisoissa, mutta ei yhtä paljon kuin viimeksi. Siksi nämä ovat pitkälti Euroopassa pelaavien pelaajien kisat.

Ehkä siinä on myös Suomen mahdollisuus.

Kaikki tietävät tarkasti päävalmentaja Jukka Jalosen pelisysteemin. Joukkueeseen valitaan niitä, jotka pystyvät sitä parhaiten toteuttamaan ja jotka ovat siinä kotonaan. Ei tarvitse opetella uutta, vaan voi hioa niitä tärkeitä yksityiskohtia.

Tätä kautta sitä ”taitovajetta” voi paikata. Ja pitääkin paikata.

Tätä kautta se mahdollinen menestyskin rakentuu, vaikka haaste on toki kova. Erittäin kova, jo lähtökohtien takia.

Realiteetit ovat kuitenkin realiteetteja. Niiden kanssa täytyy elää ja focus täytyy keskittää pelkästään sinne harjoituksiin ja valmistaviin peleihin. Siellä se paketti tulee saada sellaiseksi, että kisoihin on hyvä lähteä. Eikä niiden keskellä tarvitse alkaa korjaamaan liikaa erinäisiä ongelmakohtia.

Ilari Savonen
Twitter: @ilarisavonen