MM-kisoja ennen pohdittiin runsaasti, kuinka paljon paineita kotiyleisön edessä pelaaminen tuo joukkueelle. Taustalla oli vuodesta 1986 jatkunut trendi, että kotijoukkue ei voita maailmanmestaruutta. Trendi jatkui, mutta kokiko Leijona-joukkue minkäänlaista painetta kotona pelaamisesta?

– Se, miten pelattiin Tshekkiä vastaan ja aikaisemmin, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että pelattiin Helsingissä. Kaikin puolin asiat ovat toimineet hyvin, median kanssa ja joukkueen kanssa. Saatiin työrauha täydellisesti ja pystyttiin keskittymään olennaiseen, Jukka Jalonen mietti Leijonien viimeisen pelin jälkeen sunnuntaina.

MM-kisojen alussa pohdittiin lippufarssin yhteydessä, että menettävätkö Leijonat kotiyleisön tuoman edun, kun hallit eivät olleet loppuunmyytyjä tai hallin miehittivät enemmän yritysvieraat kuin niin sanotut tosifanit.

Jalonen kuitenkin koki joukkueensa saaneen tukea tarpeeksi, jos esitykset olivat yleiselle mieleiset.

– Yleisö oli hyvin tukena, kun ansaittiin se. Kun pelattiin kohtuullisen hyvin ja ansaittu se. Ei ole mitään valittamista sen asian suhteen, eikä sillä ole mitään osaa eikä arpaa, oliko suoritukset hyviä tai huonoja.

Yleisön roolista ei siis ollut oikein hyötyä, mutta ei haittaakaan Leijona-johdon mukaan. Voidaan miettiä kuitenkin, olisiko Leijonat voineet saada yleisöstä sen kuuluisan kuudennen kenttäpelaajan, joka olisi siivittänyt Leijonat vaikeiden hetkien yli nähtyä paremmalla tuloksella.

Kai Lintinen, Hartwall Areena