Leo Komarov uskoo Toronton menestykseen tulevaisuudessa.

Kovasti uudistunut ja nuorentunut Toronto tarvitsee aikaa.

Tiistaina 0-7 takkiin LA Kingsiltä. Miten tollaisen ryöpytyksen yli pääsee?

– Se on yllättävän helppoa, kun on 82 peliä ja pelataan paljon niin ei ehdi miettimään kauan. Totta kai se harmittaa ja tiedetään mitä virheitä on tehty, kun on katsottu ne läpi videolta. Mutta näitä sattuu vähän jokaiselle, kuten Montrealikin hävisi 0-10 Columbukselle. Se on ihan sama lopputulos, että on taululla 0-3 tai 0-7. Siitä pistettäkään. Huonosti pelattiin.

Miten konkarit auttavat nuoria pääsemään tollasen nöyryytyksen yli?

– Se on jokaisesta itsestä kiinni, mutta koutsit sitä aika hyvin puhuu. Vastaavasti, jos me voitetaan 10-0, niin me käydään peli videolta aivan samalla tavalla seuraavana päivänä läpi ja yritetään katsoa ne, mitä on tehty huonosti. Totta kai se on helpompi käydä läpi, jos voittaa kuin häviää, mutta se unohtuu päivässä.

Mihin asioihin olette harjoituksissa kiinnittäneet viimeisten parin päivän aikana?

– Työn tekoon. Luisteluun.

Kuinka tärkeäksi onnistuminen seuraavassa pelissä nousee?

– Me tiedetään, että meillä on hyvä joukkue. Meidän pitää vaan pystyä pelaamaan ehjää peliä ja ei tässä ole sen enempää. Me uskotaan, sillä voitettiin kolme peliä sitä ennen putkeen. Nämä ovat pienestä kiinni.

Pelaatte tänään perjantaina (Suomen aikaa lauantaina), mikä on sangen poikkeava päivä teidän kalenterissa. Miten se sekoittaa viikkorytmiä?

– Ei millään tavalla. Huomenna on taas peli ja tässä mennään aika lailla joka päivä. On sellaisia viikkoja, kun on viisi peliä tai kaksi peliä. Mitä vähemmän pelejä, niin sitä paremmin ehdit palautumaan. Mutta kun tulee tällaisia tappioita, niin toivoo, että peli olisi jo seuraavana päivänä, että sais sen alta pois.

Teillä on joukkueessa runsaasti nuoria pelaajia. Kuinka innoissaan tulet treeneihin päivittäin näiden nuorten kavereiden kanssa, kun tiedät, että on vauhtia tiedossa?

– Noh, ihan samalla lailla kuin ennenkin, mutta marraskuussa aina väsyttää vähän enemmän, kun pimeys iskee. Kuitenkin tää on kivaa ja tätä rupeaa arvostamaan enemmän mitä vanhemmaksi tulee, etenkin kun tietää, että ollaan jo loppupuolella (ura) ja ei ole ekaa kertaa mukana. Siinä mielessä tää on hauskaa. Saa nähä miten täss käy.

Minkälaisena koet tämän joukkueen tulevaisuuden?

– Hyvä. Täällä on paljon nuoria ja ainoa, että se vaan vaatii aikansa. Mutta se voi onnistua tänä vuonna tai se voi kestää muutama vuotta. Mikä tässä on hyvää, niin Lou (Lamoriello) on erittäin kovasti tossa mukana Shanahanin kanssa ja Babcock on uskomaton valmentaja, joka saa jokaisesta sen irti, mitä haluaa. Siinä mielessä meillä on organisaatiolla yksi suunta: eteenpäin. Mä en ole vastaavaa nähnyt koko urani aikana, että panostetaan näin paljon. Nuoria on paljon ja niitä on lisää tulossa.

Mikä on joukkueen realistinen tavoite kaudella?

– No, me ei olla hirveästi siitä puhuttu. Päivä kerrallaan. Me tiedetään, että meillä on nuori joukkue ja meillä on saumat tavallaan ihan mihin vaan, että nyt pitää pelata peli kerrallaan ja sitten katotaan.