Leijonahyökkääjä vetää väkevää kautta, ympärillä pahaa ailahtelua: ”Tietää miltä se tuntuu”

OULU. Karjala-turnauksessa Leijonien mukana viilettänyt Mika Pyörälä on hieman kummallisen tilanteen äärellä.

Pyörälä, 35, pelaa itse korkealla tasolla illasta toiseen ja hän on ollut Liigan alkukauden parhaita pelaajia.

Mutta ympärillä…

…ei tapahdu oikein mitään.

Kärppien alkukausi on ollut nihkeän tahmea. Selittelysyitä voi helposti hakea lukuisista loukkaantumisista, mutta jalkeilla oleva joukkue on hakenut pelistä toiseen eri asioita.

Jatkumot ovat puuttuneet ja ailahtelevuutta on esiintynyt erittäin paljon.

– Samaa linjaa on ollut koko kauden ajan. Pelien sisällä ja pelien välissä taso heittelee ihan liian paljon, Pyörälä miettii SuomiKiekko-sivustolle.

Syitä tälle Pyörälä ei osaa sanoa.

– Jos tietäisin, niin varmasti kertoisin.

Kärpät meni kesällä pahasti uusiksi, kun useampi avainpelaaja matkasi muualle. Esimerkkeinä Sebastian Aho, Mika Niemi, Miro Aaltonen, Jesse Puljujärvi ja Markus Nutivaara. Runkopelaajia toki jäi, kuten Pyörälä ja Lasse Kukkonen, mutta kuhina heidän ympärillä on ollut kova.

Eikä pyörittely ole loppunut mitenkään ensimmäisten kierrosten yhteyteen. Kauden aikanakin Kärpät on ehtinyt hankkia jo useamman uuden pelaajan, kuten Jiri Tlustyn, Niklas Hagmanin ja Jan Hruskan.

Hankinnat yhdistettynä jatkuviin loukkaantumishuoliin ovat näkyneet muun muassa siinä, että pelistä toiseen ketjut ovat menneet uusiksi.

– Aina kun uusia äijiä tulee, niin vaatihan se tovin että he oppivat talon tavoille ja tietävät sen vaatimustason mikä joukkueessa on. Onhan se vähän haastavaa, Pyörälä myöntää.

– Mutta ei niiden loukkaantumisten taakse voi mun mielestä mennä. Siellä on nälkäisiä jätkiä, jotka haluavat pelata. Mutta silloin kun se paikka tulee, niin se pitää käyttää hyväkseen. Totta kai loukkaantumiset ovat valitettavia, mutta hyvä joukkue pystyy elämään niiden kanssa.

Uudenlainen tilanne

Syksyn aikana Kärpät on paininut harvinaisen kovien ongelmien keskellä, ainakin jos katsoo viime vuosia.

Pyörälä itse saapui takaisin Ouluun kaudelle 2013-14, jolloin Kärpät juhli heti mestaruutta Lauri Marjamäen komennon alaisuudessa.

Marjamäen aikana Kärppien sapluunasta paistoivat esille selkeät raamit. Oululaisjoukkueella oli olemassa pohja, mihin nojata.

Nyt se pohja on ollut välillä pahasti kadoksissa.

Tilanne onkin hieman uudenlainen Pyörälälle.

– Näitä vastaavanlaisia tilanteita on tullut vastaan muualla pelatessa, että joukkue ei ole pystynyt esittämään sellaista peliä kuin olisi toivottu. Mutta varmaan täällä on vähän uusi tilanne.

– Mutta se on fakta, että ei kukaan muu näitä asioita tule ratkomaan. Se on tuo porukka tuolla kopissa, joka tähän pystyy vaikuttamaan. Kovasti tehdään töitä sen eteen, että saataisiin juttu oikealle raiteelle.

Tällä hetkellä Kärpät taapertaa heikon vireen keskellä, sillä se on ottanut viimeisistä viidestä ottelusta vain yhden voiton.

Varsinkin Pelicansia vastaan tiistaina sen otteista näkyi henkistä lukkoa. Paikkoja se loi, mutta esimerkiksi terävyys loisti poissaolollaan.

– Enemmän tämä on yläkerran juttuja kuin pelillisiä juttuja, Pyörälä allekirjoittaa.

Esimerkin näyttäjä

Varsinkin maalinteko on ollut kuin tervanjuontia oululaisryhmälle. Kärpät on tehnyt vähiten maaleja koko Liigassa; 19 otteluun vain 35. Tämän myötä tehtyjen maalien keskiarvo on alle 2, mikä kertoo jo olennaisen nihkeästä alkukaudesta.

Se on heijastunut myös yksilöihin. Oululaisjoukkueella on nimellisesti paljon kovia pelaajia rungossa mukana, mutta moni on yksinkertaisesti alisuorittanut.

– Itselläkin on ollut kausia, milloin tuntuu, että kiekko ei mene millään sisään. Että kyllä sen tietää miltä se tuntuu. On tuskaista ja on vähän sellaista väkisin yrittämistä. Siihen pitää saada vain harjoitusten ja tekojen kautta rentoutta. Ei se sillä aukea, että miettii sitä koko ajan. Totta kai kun jonkun onnistumisen saa, niin pitää yrittää vain ottaa siitä kiinni, napata itseluottamusta ja sitä rentoutta, Pyörälä mietiskelee reseptiä.

– Jokaisella jätkällä on paljon potentiaalia varastossa. Jokaisesta kun saataisiin vähän lisää irti, niin kun 20 jätkältä tulee se yhdelle joukkueelle, niin onhan se aika paljon joukkuepelissä.

Pyörälä itse ei ole mikään kulminaatiopiste nihkeydelle. 19 otteluun hän on takonut tehot 10+7=17 ja on Liigan pistepörssissä kolmantena. Pyörälä on ollut Kärpissä niitä harvoja pelaajia, joiden otteista on paistanut läpi edes jonkinlaista tasaisuutta.

Mutta pitääkö näinä aikoina olla vielä korostuneen korostuneesti johtava pelaaja? Näkyykö se mitenkään konkreettisesti?

– Ihan samalla tavalla yritän pelata mitä olen aikaisimpinakin vuosina pelannut. Yrittää tehdä jäällä niitä juttuja mitä vaaditaan ja joukkueen arvojen mukaan. Näyttää sitä kautta esimerkkiä. En usko, että jos tässä yritän pumpata ja sähistä, että sillä tätä juttua ratkaistaan. Yrittää vain treeneissä, peleissä ja ylipäätänsä arjessa tehdä oikeita valintoja, jotta pystyisi näyttämään sitä esimerkkiä.

Vuosien tuoma kokemus ja maltti ovat kuitenkin niitä asioita, mitkä Pyörälästä paistavat läpi.

– Ei tämä yhdessä yössä nappia painamalla käänny. Siellä on näkynyt hyviä asioita, esimerkiksi tuossa vasta HPK-peli oli hyvä, mutta tuollaisille meidän pitäisi saada vain jatkumoa.