HELSINKI. Vaikka tuloksellisesti torstain Ruotsi-ottelulla ei ollut World Cupiin valmistautuvalla Leijonilla mitään hirveää panosta, oli illassa omat erityislaatuisuudet.

Muun muassa penkin takana Lauri Marjamäki debytoi A-maajoukkueen päävalmentajana.

– Vähän se oli mielessä sitä kautta, kun kaverit laittoivat viestiä, että nauti, kun on ensimmäinen peli vielä kotiyleisön edessä. Olihan se hieno kokemus. Ottamatta yhtään pois siltä, että itse turnaus alkaa myöhemmin, niin kuitenkin oli tuossa se, että ottaa voiton noin hyvää Ruotsin joukkuetta vastaan millä on parhaat pelaajat. Varmaan jää kivana muistona mieleen ja iso juttu itsellekin, Marjamäki mietti debyytin jälkeen.

Jatkoajalla Olli Määtän 3-2-osuman myötä Leijonat vei kamppailusta voiton. Siinä erityisesti yksi asia jäi positiivisesti Marjamäellä mieleen.

– Peliin tulo oli erittäin hyvä, siinä me oltiin todella ahnaita. Mutta siinä käy vähän niin, että kun odotat peliä, lataat paljon, niin se ihan alku on hyvä, mutta sitten se vähän laskee, niin kuin yleensä käy. Totta kai Ruotsikin varmasti paransi. Mutta kyllä meidän tuollaista lätkää pitää pelata, mitä me siinä ensimmäisessä erässä pelattiin. Päästiin kunnolla kiinni heidän pakkeihin.

– Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka kuinka satsaat ja yrität saadaa maitohappoja treeneissä, niin se eka peli tulee syliin, se tulee korvien väliin, se tulee jalkoihin, mutta uskon, että tästä on helpompi mennä eteenpäin.

Erityisesti ensimmäisen pelin anti oli se, että nyt tarjolla on palautetta siitä, mitä tavoitella, missä parantaa, missä ensimmäiset askeleet olivat lupaavia.

– Näytetään, että millaista jääkiekkoa me halutaan pelata. Totta kai me pystytään pieniä asioita korjaamaan, aloituksia, tukipelaamista, viisikon tiiveyttä, koska tullaan vaihtoon ja koska ei, voittavia asioita. Mutta ei niitä voi korjata ennen kuin saa alle asioita, mistä niitä ottaa ja katsoo.

Prosentti 100

Pelin yleisilme jäi aavistuksen verran nihkeäksi. Tempo oli kävelevää, eikä Ruotsi ollut aivan totutunlainen. Ja tällä meinataan sitä Ruotsia, joka yleensä paineistaa aktiivisesti, eikä mitenkään vetäydy kuoreensa.

– Kyllä se vähän ihmetytti, kun he olivatkin yhtäkkiä träpissä. Meillä oli vähän sen purkamisen kanssa ongelmia. Oltaisiin voitu vähän rauhallisemmin purkaa sitä, hyökkääjät vähän karkasivat lähtövaiheessa. En mä nyt niin huolissani ole mitä Ruotsi tekee. Kyllä tässä omaan pelaamiseen pitää keskittyä.

– Ehkä Ruotsillakin on vähän hakusessa oma pelitapa, että miten he haluavat oikeasti pelata. Heillä oli pelaamisessa jotenkin vähän sellainen välimali.

Marjamäki otti alun ongelmia omaan piikkiinsä.

– Se oli mun vika, ei me oltu yhtään käyty sitä träpin purkamista läpi. Me itseasiassa käytiin tiistaina sitä koutsien kanssa läpi, mutta saatiin me sitä sitten erän aikana paremmaksi. Mutta tätä se on. Kun ei ole tartuntapintaa, niin pitää jostain lähteä liikkeelle.

Ruotsi kuitenkin sai pakettia kuntoon pelin edetessä. Leijonilla taas samalla tuli vaikeuksia.

– Passivoiduttiin ja toki vaihtomatka oli siinä aika pitkä, jos et saa peliä kiekon kanssa oikein käyntiin.

– Jatkoajalla hävittiin aloitus ja ei taidettu koskea kiekkoon kolmeen minuuttiin. Mutta sitten saatiin kiekko ja tehtiin maali. Hyvä niin.

Näin Marjamäen maajoukkueura alkoi voitolla, mikä irvoitti huumoria mukaan.

– Voittoprosentti on 100. Ei ole kuin yksi suunta, Marjamäki murjaisi naureskellen.

Ilari Savonen, Helsinki
Twitter: @ilarisavonen