HIFK-hyökkääjä taisteli upean sitkeästi läpi pitkän kuntoutuksen – ”Kyllä sun ura on jo loppu”

HIFK:ta edustava hyökkääjä Matti Lamberg on ollut koko kauden sivussa tähän mennessä.

Lamberg, 22, on kärsinyt loukkaantumisista viime vuosien aikana paljon. Tuorein kuntoutus hänellä on ollut pitkä ja se on vaatinut erittäin paljon sitkeyttä ja uskoa.

Matkan varrelta tuntemuksia ja tapauksia Lamberg jakoi päivityksessään Facebookiin.

– 2014. Ensimmäinen vuosi IFK ssa ja kausi oli lähteny hyvin käyntiin. Olin alkukesän toipunut operaatiosta, mutta heinäkuussa olin päässyt jo jäälle. Kroppa tuntui hyvältä ja kausikin alko hyvin. Tuntui et sain heti hipasta kiinni ja olin pelillisesti kotona. Olin aika varma et tämä on mun vuosi, nyt mää näytän ja saan sen mahollisuuden ottaa seuraavan stepin. Homma katkesi marraskuussa ja aika nopeasti todettiin, että vamma vaatii leikkaushoitoa, mutta pleijareihin olisi mahollista päästä vielä kuntoon. Kuntoutin itseäni, tein mielikuvaharjotteita, makasin himassa karvamatolla ja visioin eri tilanteita pelistä, että ne ei sitten keväällä tuntuisi niin vieraalta. Se toimi ihan loistavasti. Sitten kun karvamatto vaihtu luistimiin, niin tuntu että pelaan itteni ihan kevyesti hyvään kuntoon ennen kuin tosipelit alkavat. Vaasa, kolmas peli, pam ja nilkka paskaksi, kausi ohi, Lamberg muistelee.

Tästä alkoi lopulta arvioitua pidempi kuntoutusjakso.

– Muistan kun näin Ossin (Väänänen), Jokereiden aikasen jengikaverin Salmisaaren salilla muutaman kerran, ja sanoin sillekkin, että olen päättänyt niin, että laitan vielä extravaihteen silmään. Treenasin kaksi kertaa päivässä ja rakensin mun työkalua sitä varten, että oon elämäni kunnossa kun kausi alkaa.

– Toukokuun alussa 2015 kontrollikuvissa paljastui jotain vammasta, jonka takia edellinen kausi loppu. Kuun lopussa mut leikattiin uudelleen. Muutama operaatio lyhyen ajan sisään, vielä aika hankalaan paikkaan, tiesi aika pitkää taukoa, noin 8 kuukauden mittaista. Ensin pelkkää kävelyä ja mielikuvaharjottelua, sen jälkeen vesijuoksemista ja sauvakävelemistä. Samat vitun rumbat uudelleen, mut vielä pidemmän kaavan kautta.

Uskoa koeteltiin ulkopuolelta. Mutta sitkeys kantoi eteenpäin.

– Elo- syyskuun vaihteessa Stadikan uimavalvojakin kysyi multa, että ”Lamberi etkö sä pikku hiljaa ala jo olla kunnossa?” Puodotin 8 kiloa painoa, että pääsen jotenki liikkeelle sitten kun se aika tulee, että saan putket jalkaan.. Kertaakaan en jättänyt lähtemättä hommiin, sen verran luupää mää kyllä oon.

– Kausi alkoi ja pelit oli kyllä aika kova pala pyöriä paikan päällä. Muistan kun hallilla oli Street Food -tapahtuma ja tarjoilin lihapullamukia porukalle siinä. Eräs vanhempi herrasmies tuli ostamaan sen mukin multa, ja totesi samaan hengenvetoon vaan että ”kyllä sun ura on jo loppu, mut se on hienoa että osaat tehä näitä muitakin catering-hommia ja nauroi..

– Paljon oli tullut painetta niskaan, mutta tuon tuun muistamaan loppuelämän. Vähän aikaa olin hiljaa ja sanoin, että sä et selvästikkään tunne mua, ja mä oon vasta 22….

Tukemisesta Lamberg antoi loppuun kiitosta.

– Mun Agentti, ”Metto” (Sami Mettovaara), joka on kohellu mua kuin omaa poikaa, sanoi mulle tänään puhelimessa vaan että ”Masa, olen sanonu varmaa sadalle ihmiselle ketkä on sanonu että sun juttu oli siinä, että te ette tunne sitä poikaa. Eikä ne tunnekkaan.

– Koska huomenna mää pellaan, Lamberg päätti.

Näin hänet nähdään pitkän kuntouttamisen jälkeen kehissä Mestiksen puolella, kun Lamberg on Kiekko-Vantaan mukana vierasottelussa JYP-Akatemiaa vastaan.