Kolumnissaan SuomiKiekko-sivuston toimittaja Ilari Savonen käy läpi Washington Capitalsin tilannetta, jossa niinkin ihmeellinen asia on tapahtunut kuin se, että Aleksandr Ovetshkin on alkanut puolustamaan.

***

Capitals on ollut useamman viime kauden ajan esillä nimenomaan Ovetshkinin takia. Joko venäläistähti on nakannut punaisten riveissä 50 maalia kauteen tai sitten koonnut tehotilaston puolelle lukeman, mikä on ollut välillä koko liigan ainoa puheenaihe.

Välillä Capitals on hallinnut runkosarjassa, sulanut aina perään pudotuspeleissä. On ollut tähtiä, mutta aina ongelmia niiden takana.

Kesällä Capitalsissa tehtiin isoja muutoksia, kun sekä päävalmentaja että GM vaihtuivat. Adam Oates lähti luotsin tontilta, George McPhee GM:n asemasta.

Tilalle saapuivat päävalmentajaksi Barry Trotz Nashville Predatorsista ja GM:ksi valittiin McPheen apulais-GM:nä toiminut Brian MacLellan.

Kun kaudesta on pelannut noin kolmisen kuukautta, on muutos ollut valtaisa, varsinkin joukkueen otteissa.

Capitals on tällä hetkellä aidosti voittava joukkue, ei vain satunnaisia pistepotteja sieltä sun täältä napsiva pelkästään hyökkäyspeliin keskittyvä nippu.

Niin johtoportaassa kuin valmennuksessa työ on ollut onnistunutta.

Ensinnäkin kaksi valmentajavalintaa menivät nappiin. Näistä toinen ei ehkä ole saanut niinkään suurta huomiota mitä voisi saada.

Trotzin mukana Predatorsista Capitalsiin saapui maalivahtivalmentaja Mitch Korn, joka on tehnyt vuosien aikana vakuuttavaa työtä muun muassa suomalaisvahdin Pekka Rinteen kanssa. Nyt huipputason valmennusjälki näkyy Braden Holtbyn pelissä. Capitals teki kesällä tietoisen suuntauksen, kun se ei ottanut enää niin sanotusti kovemman tason kirittäjää Holtbylle, vaan ykkösvahdin rooli tuli täysin hänen syliinsä. Sekä hyvä valmennus että iso rooli ovat tuottaneet tulosta.

Holtby on voittanut useamman pelin Capitalsille ja ollut luvalla sanoen vakuuttava. Mutta apua on toki tullut.

Capitals teki kesällä isoja liikkeitä peräpäähänsä, kun se hankki Pittsburgh Penguinsista vapautuneet Brooks Orpikin sekä Matt Niskasen isoilla palkkapusseilla. Ensin näille summille naureskeltiin, mutta ei enää. Yhden hyvin luotettavan ja monipuolisen pakkiparin lisääminen Capitalsin peräpäähän on tuonut paljon hyviä asioita niin puolustamiseen kuin erikoistilannepelaamiseen. Orpik on luotettava oman pään jyrä, Niskanen taas hyvin laukova fiksu kiekollinen puolustaja.

Nyt Mike Green ei ole ainut puolustaja, joka saa jotain aikaiseksi ylivoimalla. Nyt peräpäässä on paljon leveyttä. Ja ennen kaikkea johtohahmoja.

Green, Oprik, Niskanen, John Carlson, Karl Alzner. Kaikki todella luotettavia pelaajia. Capitalsin puolustus onkin noussut yhtäkkiä yhdeksi parhaimmaksi NHL:ssä.

Vahva puolustus on ollut Trotzin tavaramerkkejä Predatorsissa, missä hän oli isossa roolissa siinä, että Shea Weberistä ja Ryan Suterista tuli niinkin hyviä puolustajia mitä he tällä hetkellä ovat.

Mutta nyt Trotzilla käytössä on aidosti ”teräviä” palasia myös hyökkäyksessä.

Myös siellä palapeli on loksahdellut erittäin lupaviin, mutta myös sellaisiin asetelmiin, mitkä tulevat takaamaan seuralle hyviä asioita. Kärki on edelleen erittäin hyvä Ovetshkinin ja Nicklas Bäckströmin johdolla, mutta myös takaa on tullut hyvin tulitukea.

Eric Fehr pelaa yhtä uransa parasta kauttaan, Marcus Johansson on ollut jatkuvasti tehokas lenkki, Brooks Laich tarjoaa vahvaa kahden suunnan peliä, Troy Brouwerista voi sanoa samaa ja siihen päälle vielä nuoret Jevgeni Kuznetsov, Andre Burakovsky ja Tom Wilson.

Trotzille on muodostumassa Capitalsin hyökkäykseen todella paljon leveyttä. Se on yksi isoista syistä siinä, miksi tuolle joukkueelle voi povata paljon hyvää tulevillekin vuosille.

Mutta ennen kaikkea tärkeintä on se, että Capitals on nyt joukkue. Se ei ole vain tiettyjen yksilöiden puskemista, se on joukkue. Se on ostanut Trotzin painottamat asiat, mistä rakentuu hänen kaavoittamassa paletissa voittava joukkue. Aikaa ei ole kulunut vielä paljoa, mutta hyvin positiivisia asioita on alkanut näkyä.

Trotzia pidettiin puolustusvoittoisen pelin valmentajana, mutta ehkäpä lopulta hän oli juuri sellainen tekijä, jota Capitals tarvitsi. Kokonaisuuden tasapainottaja.

Capitalsilla on paljon niin sanottuja taiteilijoita, joille ”fuck fuck fuck” -huutamiset eivät välttämättä ole se paras valmentamisen muoto. He tarvitsevat omat vapaudet, eivät liian tiukkoja valjaita. Tätä toimintatapaa Trotz myös on noudattanut, kuten esimerkiksi NHL:n ulkoilmaotteluun matkasta kertoneessa Epixin ”Road to Winter Classic” -sarjassa nähtiin. Ja ennen kaikkea Trotz on luonut hyvinkin positiivisen ilmapiirin USA:n pääkaupungin kiekkoylpeyden riveihin. Sen tärkeyttä ei voi koskaan vähätellä.

On vaikea sanoa, että onko Capitals tällä hetkellä vielä valmis esimerkiksi voittamaan idän ja etenemään Stanley Cup -finaaleihin, mutta varmaa on se, että pohja on rakentumassa siihen suuntaan, ettei se tekohengitä.

Oli sitten kyseessä kotimainen Liiga tai NHL, isojen asioiden voittamisen resepti on kuitenkin tiivis puolustaminen, hyvä maalivahtipeli ja tarvittavien maalien iskeminen toiseen päähän. Maalivahtipeli on asettunut erittäin hyvälle tasolle ja tulevaisuus sen suhteen näyttää hyvältä, puolustuspeli on ottanut isoja askeleita eteenpäin ja peräpäässä olevan materiaalin suhteen Capitals ei anna tasoitusta enää kellekään. Ja sitten on Ovetshkin, Bäckström, Fehr, Brouwer vääntämässä niitä ”tarvittavia maaleja”.

Ja rento ilmapiiri, ei paineiden täyttämää tuskaa.

Yksi tärkeimmistä asioista on ollut myös se, että nimenomaan Ovetshkin on ostanut täysin Trotzin idealogian, mitä kautta kukaan ei niin sanotusti varasta siitä viisikkopuolustamisen pohjasta, mitä Trotz varjelee. Ykköstähti pelaa juuri niin, kuin koko joukkueenkin pitää pelata. Esimerkki eturintamassa on kunnossa, eikä siihen kohdisteta jatkuvasti kysymysmerkkejä.

Hirveän isoja voimavaroja Capitalsilla on käytössä. Tulevat hetket ja tulevat vuodet ovat hyvin mielenkiintoisia tämän joukkueen osalta.

Ilari Savonen
Twitter: @ilarisavonen